Futuurisuojaus

Futuurisuojauksen ideana on suojautua käteis- eli reaalimarkkinoilla (spot markkinat) tapahtuvia hintojen epäedullisia muutoksia vastaan. Viljan myyjät (esim. viljan tuottaja ja kauppa) suojautuvat markkinahintojen laskulta ja toisaalta ostajat (esim. kotieläintilat, viljateollisuus) hintojen nousulta. Yksinkertainen futuurisuojauksen nyrkkisääntö on, että pörssissä viljan myyjät suojautuvat futuurisopimuksia myymällä ja ostajat taas niitä ostamalla - eli myyjä myy, ostaja ostaa. Pörssitermejä käyttäen toimitaan niin, että myyjä "menee lyhyeksi” ("short hedge") ja ostaja "menee pitkäksi” ("long hedge").

Jokaiseen futuurisuojaukseen liittyy aina kaksi kauppatapahtumaa pörssissä. Myyty futuurisopimus ostetaan myöhemmin takaisin ja vastaavasti ostettu sopimus myydään – kaupat ns. suljetaan. Tämä, vastakauppa on mahdollista tehdä minä arkipäivänä tahansa ennen kunkin sopimuksen viimeistä kaupankäyntipäivää. Sopimuksiin liittyvät ajankohdat on määritetty pörssin säännöissä. Esimerkiksi NYSE Euronext:ssa myllyvehnän marraskuun 2012 futuurisopimus erääntyy 10.11.2012.

Pörssisääntöjen mukaan futuurisopimus muuttuu erääntyessään kauppasopimukseksi. Jos vastakauppaa ei tehtäisi ja sopimus erääntyisi, seuraisi viljan fyysinen myynti- tai ostovelvoite sopimusta (kauppaerää) vastaavasta viljamäärästä. Sopimusten sitovuutta vahvistetaan vakuudella, joka turvaa kaupankäynnin osapuolten saatavat kaikissa tilanteissa. Futuurisuojauksen luonteeseen kuuluu, että toimijan suojaus (sopimuksen koko) on korkeintaan sen viljamäärän suuruinen, jonka hän aikoo tulevaisuudessa myydä tai ostaa. Liitteessä 3 on käyty tarkemmin läpi futuurisuojausta, kun sen tekee ostaja tai myyjä.

Pankkien tarjoama apu futuurisuojaustoiminnassa

Viljelijä voi vaivattomimmin tehdä käytännön futuurisuojaustoimintaa eri pankkien tarjoamien palvelujen kautta. Tällöin pankit selvittävät asiakkaalleen futuurisuojauksen eri vaiheet. On kuitenkin tärkeää, että toimija on itse varmistunut siitä, että ymmärtää, miten futuurisopimus riskienhallintavälineenä toimii. Pankkiryhmittymillä on omat, toisistaan hieman poikkeavat toimintamallinsa. Vaikka futuurikaupassa myydään ja ostetaan sopimuksia, pankkien avulla toimittaessa rahaliikenne tai sen vaihtoehtoisesti korvaava vakuusvaade toteutuu vasta sopimuksia suljettaessa eli toimitaan vain myyntien ja ostojen erotuksella. Pankkien kautta tehtävissä kaupoissa pankki huolehtii aina sopimusten sulkemisesta niin, ettei toimitusvelvoitetta synny.

Palvelumaksut eroavat pankkien välillä. Toiminnan kustannus on noin 0,5–2,0 €/tonni, eli 25–100 euroa futuuri. Pankkien käyttämä vakuusvaatimus vaihtelee 10 - 40 % sopimuksen arvosta.

Menettelyvaiheet, kun suojaus tehdään pankin kautta

  1. Tuottaja käy pankin kanssa läpi futuurisuojaukseen liittyvän sopimusmateriaalin. Sovitaan suojaustoimintaan liittyvät vakuusmenettelyt ja selvitetään samalla sopimuksen tuote- ja riskikuvaus.  Tässä yhteydessä käydään läpi myös mille tuotteille, määrälle ja kauppapaikalle suojausta suunnitellaan. Allekirjoitetaan sopimukset
  2. Viljelijä seuraa futuurien hintakehitystä pörssissä (esim. www.euronext.com).
  3. Viljelijä tekee suojauspäätöksen, kun katsoo sen käytettävissä olevan tiedon perusteella kannattavaksi
  4. Suojaus tehdään käytännössä puhelimitse, osapuolina ovat aina viljelijä (nimenkirjoittaja) ja pankin edustaja. Puhelu on molempia osapuolia sitova toimenpide. Puhelun perusteella pankki suorittaa käytännön futuurisopimustapahtuman pörssiss
  5. Pankista toimitetaan viljelijälle suojaussopimus vielä kirjallisena allekirjoitettavaksi ja palautettavaksi. Sopimus toimitetaan asiakkaalle normaalisti muutaman pankkipäivän kuluessa faksilla tai postill
  6. Viljelijä sulkee futuurisopimuksensa edulliseksi katsomanaan ajankohtana. Pankki huolehtii joka tapauksessa sopimusten sulkemisesta ennen niiden erääntymistä.

Futuurisuojaukseen liittyviä näkökohtia

Etuja

  • Futuurisuojaus antaa toimijalle (myyjä/ostaja) välineet hallita hintariskiä ja suojata kyseisenä hetkenä hyväksi kokemansa käteismarkkinahinta (spot -hinta) jopa 1,5 vuoden päähän ajoittuvaan viljaerän kauppatapahtumaan.
  • Suojautumisen hyödyt ovat suorassa suhteessa hintariskiin ja suojattavaan viljamäärää
  • Pääomaa ei tarvitse sitoa varastotiloihin ja varastoitaviin tuotteisiin
  • Sopimuksen purkaminen on mahdollista koska tahansa ennen futuurisopimuksen eräpäivää. Tämä on joustavampi vaihtoehto kiinteähintaiseen fyysiseen kauppasopimukseen verrattuna, jota ei voi ”ostaa” takaisin sen jälkeen, kun sopimus on tehty
  • Viljaerän voi vapaasti myydä käteismarkkinoilla. Verrattuna viljakaupan/-teollisuuden tarjoamiin termiinisopimuksiin,   futuurisuojauksessa vältetään mahdolliset korvaustilanteet, joissa viljaerän laatu ei täytäkään sopimuksen kriteerejä.

Epäkohtia

  • Markkinahintojen muutokset toimijan kannalta edulliseen suuntaan eivät tuo hyötyä täysimääräisenä. Myyjän näkökulmasta nousevia käteismarkkinahintoja ei voi hyödyntää siltä osalta tuotantoa jolle suojaus on tehty
  • Kotimaan hintataso ei aina seuraa pörssien hintakehitystä. Tämä ns. basisriski (tarkemmin liitteessä 3.) vaikeuttaa hinnansuojauksen onnistumisen ennakoitavuutt
  • Pörssin tai pankin vakuusvaatimus edellyttää, että futuurikaupan hoitotilillä on tarpeeksi varoja tai likvidiä vakuutta, jotta myyjän ja ostajan väliset sitoumukset voidaan kaikissa tilanteissa täyttää.