Talven selkä alkoi vihdoin taittumaan maaliskuun lopulla. Kevään myötä uusi kylvökausi on lähesty-mässä nopeasti ja sitä varten hiotaan par aikaa monella tilalla vielä suunnitelmia. Tarkastelta-essa peltokasvitilannetta laajemmin niin eniten on tarvetta öljy- ja valkuaiskasveille. Kummatkin kasvilajit sopivat mainiosti kiertoon viljojen rinnalle. Kysyntää tuotteille on sillä onhan kotoinen kasvivalkuaisomavaraisuutemme huonol-la tasolla. Öljykasvien pinta-alaksi arvioitiin, hel-mikuun alussa, Vyr:n julkaisemassa kylvöennuste-tutkimuksessa 116 000 hehtaaria. Viime viikkoina on esitetty selvästi korkeampiakin arvioita. Mark-kinaviestintää on seurattu mikä on hyvä.
Kansainvälisten ja EU:n viljamarkkinoiden vuoden jatkunut alamäki on tuntunut konkreettisesti myös täällä koto Suomessa. Vyr:n maaliskuun puolivälissä kokoontunut viljamarkkinatyöryhmä kävi läpi Suomen tämän vuoden viljatase-ennustetta. Päivitetyissä luvuissa näkyy selvästi markkinatilanne eli ohran ja vehnän kokonaiskäyttö on vähentynyt ja loppuvarastot kasvavat verrattuna marraskuussa tehtyyn ennusteeseen. Tukkoisilla rehuviljamarkkinoillamme ainut aktiivinen toimija näyttää olevan interventio. Ikävä kyllä vilja ei siirry interventiosta minnekään ja jonain vuonna se tulee sieltä markkinoille.
Vaikka kuluneen talven markkinatilanne on koetellut suomalaista tuottajaa niin nyt kevään edistyessä ajatukset suuntautuvat jo peltotöihin ja ikävimmät takaiskut markkinoilla alkavat toivottavasti jäädä mennee-seen talveen. Sen antamia opetuksia ei kuitenkaan ole kenelläkään vara unohtaa. Toivotaan, että aallonpohja viljan hinnoissa on jo jäämässä taakse ja suunta ensi syksyn sadolla on kohti kestävämpää hinta-tasoa. Paljon ehtii vielä markkinoilla ja kasvustoille tapahtua ennen kuin ensi syksyn satoa päästään korjaamaan.
Jukka Virolainen
Maa- ja metsätalousministeriö
| 
Markkinat ovat olleet viljamarkkinoista poiketen varsin kysyntävetoiset. Öljykasvien hinnat ovat pysyneet vakaina ja kasviöljyjen ja rapsin hinnat ovat olleet nousussa. Rapsin kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin eivätkä varastot tällä kaudella kasva. Sensijaan soijavarastot kasvavat suurien satojen vuoksi. Soijan ja rapsin syksyn futuurit ovat toukokuun futuureja alempia, mikä indi-koi Etelä-Amerikan suuren sadon markkinoilletuloa.
Vehnän ja ohran suuret alkuvarastot painavat markkinoita vielä yli ensikauden varsinkin Euroopassa. Maissin varastojen ja kulutuksen suhde säilyy muita viljoja selvästi alhaisempana ja epävarmuus maissimarkkinoilla on suurempi. Rukiin varastot ovat viime vuosina kasvaneet. Ensi kaudella rukiin tuotannon odotetaan kuitenkin laskevan. Kauran tuotanto laski kuluvana kautena selväs-ti, mutta kulutuksen arvioidaan laskevan vain prosentilla. Kauramarkkinoiden tasapaino varsinkin Pohjois-Amerikassa edellyttää kylvöpinta-alojen kasvua. 
Interventioon on tarjottu EU:ssa maaliskuun viimeiseen viikkoon mennessä 4,38 milj. tonnia. Ohraa on määrästä 3,98 milj. tonnia. Interventio-ostot sekä EU:n viimeaikainen vientikilpailukyvyn parantuminen tukevat hintoja. EU-komission mukaan EU:n kokonaisvilja-ala pienenee ensikaudella. Vehnäalan arvioidaan kuitenkin kasvavan. Syysviljojen talvehtimisen suhteen komissio arvioi lumipeitteen olleen riittämätön pakkasiin nähden lähinnä Euroopan itäosissa ja Mustan meren alueella. 
Vehnän rehukäyttö on tällä kaudella kasvanut sekä maatiloilla että rehu-teollisuudessa. Elintarvikekäyttö on sen sijaan jonkin verran laskenut, mikä näkyy osin myllyvehnän hinnassa. Vehnän hinnanlasku Euroopassa on lisännyt kilpailua ja kotimaisen vehnän vientinäkymät ovat heikentyneet. Vehnää tarjo-taan enenevämmin interventioon ja vehnävarastot kasvavat aiemmin arvioitua enemmän. Ohraa interventioon myydään paljon myös suoraan maatiloilta. Ru-kiin varastoja puretaan käyttöön, kun kulutuksen kattaminen tuontirukiilla näyttää epätodennäköiseltä.