Tasapaino Euroopan öljykasvimarkkinoilla edellyttää lisää tuotantoa

Maailman rapsin tuotannon arviodaan tällä kaudella kasvavan vajaalla parilla prosentilla. Rapsin kulutuk-sen sensijaan ennakoidaan  kasvavan sekä maailmanlaajuisesti että Euroopassa noin 7,5 prosentilla. Rapsin tuontitarve Eurooppaan on viime vuosina kasvanut selvästi GMO-vapaan soijan tarjonnan yhä vähentyessä. Suomeen rapsia tuo-daan vuosittain 150 000 - 200 000 tonnia. Euroopan valkuaisomavaraisuuden säilyminen kohtuullisella tasolla edellyttää rapsin tuotannon kasvua.  Cocera-lin mukaan rapsin  tuotanto Euroopassa kasvaisikin noin 11 prosentilla viime kaudesta.  USDA arvioi   kauden loppuvarastojen Euroopassa vastaavan selvästä tuotannon kasvusta huolimatta silti vain noin kuukauden käyttöä. Varaa kylvöalojen kasvulle Euroopan niukassa tasetilanteessa siis on.

Suuret sato-odotukset painavat öljykasvien hintoja, talouden elpyminen nostaisi kuitenkin kysyntää entisestään

Kotimaiset rypsin ostajat kytkevät hinnan Matif-pörssiin, joten rypsin hinta  Suomessa muodostuu lähes suo-raan maailmanmarkkinahintojen mukaan. Rapsin hintakehitykseen vaikuttavat rapsitaseiden lisäksi mm. soi-jan maailmanmarkkinahinta. Soijan hyvä kysyntä ja öljyn hinnan nousu on  pitänyt myös rapsin ja rypsin hinnan kohtuullisen korkealla. Maailman soijasadosta odotetan toistaiseksi suurta, mikä saattaa painaa öljykasvien hin-taa kevään aikana. Toisaalta mahdollinen yleisen taloustilanteen elpyminen vuoden toisella puolikkaallla näkyisi mm. korkeampana öljyn hintana ja yhä lisääntyvänä öljykasvien kysyntänä sekä kasviöljy- että biodieseltuotannossa. OilWorldin mukaan auringonkukan ja auringonkukkaöljyn tuotanto las-kee selvästi ja kasviöljyteolli-suuden kysyntä voisi siirtyä enenevämmin rapsiin. Rapsi suuren öljypitoi-suutensa vuoksi ei ole niinkään altis hinnanlaskulle kuin soija.

Rapsin tuotanto ja kulutus Euroopassa ja maailmassa

Lähde: USDA

Ohran interventiovarastot kasvavat ennätyksellisiksi

Ohran tuotanto Suomessa on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut noin 190 000 tonnilla. Samanaikai-sesti ohran teollisen käytön mallas -ja tärkkelysteollisuudessa on arvioitu laskevan lähes kolmanneksella. Ohra-ylijäämät ovat kasvaneet myös muulla maailmassa ja vientimme on kahden viime kauden aikana ollut selvästi 2000-luvun keskimääräistä vientimäärää pienempi. Kotimaisen käytön jälkeinen viljaylijäämä uhkaa nousta mil-joonaan tonniin, kun se vuosina 2004/5 - 2008/09 keskimäärin oli 620 000 tonnia.

Ohrantilanne on jopa siinä määrin hankala, ettei maastamme tahdo löytyä riittävästi varastotilaa. Interventio-varastoissamme on viime vuoden ohrasatoa 224 000 tonnia. Tammikuun loppuun mennessä uusia tarjouksia on Maviin tullut jo yli 330 000 tonnia ja 100 000 tonnia on vastaanotettu. Tuoreimpien arvioiden mukaan kauden tarjousten kokonaismäärä sattaa huhtikuun loppuun mennessä nousta 550 000 tonniin.  Viron Muugaan suunnitellaan siirrettäväksi 60 000 tonnia, mutta  arviolta vajaalle kolmasosalle ei ole vielä sopivaa si-joituspaikkaa.

Ohran varastot,teollinen käyttö ja vienti

*Teollinen käyttö käsittää mallas- ja tärkkelysteollisuuden käytön


Toimia viljatilanteen helpottamiseksi tarvitaan

Ohran interventiovarastoinnin muodostama turvaverkko poistuu tämän kevään jälkeen. Interventioonostojen avaaminen vaatii ensi syksystä lähtien EU-komission erillisen päätöksen. Interventio-ohran sitomien varasto-tilojen rajallisuus kannattaa ottaa huomioon viljelysuunnitelmissa ja uuden sadon markkinoinnissa. Ohratilan-teen helpottuminen edellyttää ohran viljelyalan supistumista esimerkiksi öljykasvi- ja kesantoalaa lisäämällä. Osviittaa kylvöaloista antaa Vyr:n kylvöaikomukset-kysely, jonka tulokset valmistuvat helmikuussa. Maa-ja met-sätalousministeriö selvittää parhaillaan EU-komission kanssa mahdollisuuksia viljatilanteen hoitamiseksi ja viennin käynnistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut selvitysmiehen arvioimaan viljapohjaisen bioetanolin tuotantoedellytyksistä Suomessa. Loppuraportti valmistuu helmikuussa. 

Vehnä suuntautunut intervention sijasta vientiin

Syksyn vehnäsadossa suhteellisen suuri osuus oli  matalavalkuaista vehnää, jolle on kauden ensimmäisellä puo-likkaalla löytynyt markkinoita sekä Euroopasta että Pohjois-Afrikasta. Tähän saakka on viety noin 80 000 ton-nia ja interventiotarjoukset ovat jääneet 6500 tonniin. Kauden vientimäärä saattaa nousta 180 000 tonniin, eikä lopullisten interventiotarjousten määrän uskota nousevan yli 50 000 tonnin.

Syksyn kaurasato jäi Tiken arvioin mukaan noin 100 000 tonnia kahta edellisvuotta alhaisemmaksi. Mikäli Sak-san ja USA:n kauramarkkinat vetävät kotimaista kauraa kauden ensimmäisen puolikkaan tahtiin, olisi kaurava-rastoissa hienoista laskua jo toisena peräkkäisenä vuotena.

Vehnän varastot, kotimainen käyttö ja vienti

Pekka Ijäs

Takaisin etusivulle