 | Lukijalle, |
| Suomen elintarvikeomavaraisuus on varsin suhteellinen käsite. Olemme jatkuvasti tuottaneet rehuviljaa, monia maitotuotteita ja sianlihaa yli oman tarpeemme. Toisaalta olemme säännöllisesti tuoneet myllyvehnää, ruista, juustoja sekä naudan- ja lampaanlihaa.
Valkuaiskasvivaje on kuitenkin ongelmistamme suurimpia. Omavaraisuutemme on laskutavasta riippuen 15-30 %:n luokkaa. Tilanne on sama koko EU:n alueella. Ongelma korostuu myös siksi, että tärkeimmän valkuaiskasvin, soijan, vientituotanto keskittyy kolmeen maahan: Yhdysvaltoihin, Brasiliaan ja Argentiinaan. Lisäksi GMO-vapaan soijan hankinta näistä maista tulee vuosi vuodelta yhä hankalammaksi ja kalliimmaksi.
Lue lisää
~~ | | Öljy- ja valkuaiskasvien maailmanmarkkinatilanne |
|  Öljykasvien tuotanto oli ennätysluokkaa, mutta myös kulutus nousee uuteen ennätykseen 406 miljoonaan tonniin, joten varastot pysyvät pieninä viljoihin verrattuna. Niiden suhde kulutukseen (stocks-to-usage ratio) pysyy viime kauden tasolla eli 15,4 prosentissa. Kaksi vuotta sitten tämä suhde oli vielä 18,6 %. USDA:n mukaan öljykasvien kokonaisvarastot laskevat noin 50 miljoonaan tonniin, mikä on alin taso satokauden 2004/05 jälkeen.
Lue lisää
| | Viljamarkkinatilanne |
| Maailman viljamarkkinat
 Kansainvälinen Viljaneuvosto (IGC) arvioi maaliskuun lopulla julkaistussa raportissaan maapallon viljan tuotannon jäävän satokaudella 2009/10 60 miljoonaa tonnia viime vuotta pienemmäksi. Viime vuosien keskisatoihin perustuen viljan tuotannon arvioidaan voivan nousta ensi satokaudella 1725 miljoonaan tonniin, mikä olisi historian toiseksi suurin viljasato. Viime syksyn ennätyksellisen viljasadon aiheutta-ma varastojen kasvu kompensoisi oletetun tuotannon alenemisen, mutta puskuria huonon sadon varalta ei nytkään olisi.
Lue lisää
| Kotimaan viljamarkkinat | |  Tiken uuden viljatase-arvioin mukaan maatila-varastot kasvavat viime vuodesta selvästi. Tase-arvio perustuu tammi-kuun lopulliseen satoar-vioon. Viljan kotimaisen käytön arvioidaan laskevan viime vuoden tasolle. Satokauden loppuvarastot muodostuisivat lähes 17 % viime kautta suurem-miksi.
Lue lisää
| | EU:n viljamarkkinat | |  Viljahinnat EU:ssa kääntyivät laskuun viime tammikuun jäl-keen. EU:n interven-tiovarastoihin oli maalis-huhtikuun vaihtee-seen mennessä tarjottu yhteensä reilu 1,13 miljoonaa tonnia viljaa. Ohra on ollut viime viikkoina pääsiallinen varastoihin tarjottu vilja ja sen osuus kokonaisva-rastomäärässä on tullut lähelle maissia.
Lue lisää | | | Härkäpapu lisää valkuaisomavaraisuuttamme |
|  Euroopan kotieläintalous on erittäin riippuvainen tuontivalkuaisrehusta. Euroo-passa ja myös meillä Suomessa olisi kuitenkin mahdollisuus kohentaa valkuaisrehun omavaraisuutta tuntuvasti. Härkäpapu on vanha eurooppalainen viljelykasvi, joka valitettavasti Suomessa 1990-luvulla jäi tuontisoijan varjoon. Härkäpapu keksittiin uudestaan vasta viime vuonna, kun soijan hinta lähti nousuun. Papu tarjoaa oivan lisän viljelykiertoon, vähentää lannoitustarvetta ja tarjoaa hinnallaan kilpailukykyisen vaihtoehdon rehuviljan viljelylle.
Lue lisää
| | Luonnonhoitopelto kesantopellon vaihtoehtona |
| |  Peltojen kesannointi-velvoite poistuu koko-naan tänä vuonna. Vil-jelijät voivat tästä läht-ien saada ympäristö-tukea vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävistä luonnonhoi-topelloista. Monivuotisten nurmipeltojen vuosittai-nen ympäristötuki on 170 euroa hehtaarilta ja monimuotoisuuspeltojen tuki 300 euroa hehtaarilta.
Lue lisää
| | | Viljan turvallisuudesta säännöllinen seuranta |
| |  Suomessa on tehty säännöllistä viljojen turvallisuustietoseurantaa vuodesta 1999 alkaen. Siltä varalta, että jossain havaittaisiin laajaperäisen hometoksiiniesiintymä, on VYR:in turvallisuustyö-ryhmä laatinut valmius- ja viestintäsuunnitelman ketjun sisäiseen käyttöön.
Lue lisää | |
|
|
