Viljojen maailmanmarkkinahinnat saavuttivat viime joulukuun alussa alhaisimman tasonsa lähes kahteen vuo-teen, mutta ovat sen jälkeen alkaneet uudelleen nousta mm. Eteläisen pallonpuoliskon poikkeuksellisen kuivien ja kuumien sääolojen vuoksi.
Markkinoiden seuraaminen ja hintojen ainakin osittainen kiinnittäminen sopivalla hetkellä kannattaa varmasti myös tänä vuonna.
Lue lisää
Kuten jo aiemmin on todettu, tulemme jatkamaan Viljaviestin julkaisemista kerran kuussa ja pyrimme ajoitta-maan sen valmistumisen kunkin kuukauden ensimmäiselle viikolle.
Toivotaan aurinkoisia hiihtokelejä sekä etelään että pohjoiseen!
Seppo Koivula
pääsihteeri
~~
| 
Viljojen kysyntä-tarjontatilanne on helpottunut kahden viime kuukauden aikana. Viime syksyn sato osoittautui ennakoitua paremmaksi ja tuotantolukuja on nostettu useissa maissa ja kulutuslukuja on puolestaan talous-taantuman vuoksi jouduttu laskemaan.
EU:n keskiosissa ja Mustan meren alueella oli tammikuun ensimmäisen puoliskon aikana kylmä säätyyppi. Mahdolliset talvituhoseuraukset varmistuvat vasta kasvukauden alkaessa. EU:n komissio arvioi EU:n vilja-alan laskevan 1,2 prosentilla viime vuodesta. Kylvöalojen pienenemisestä ei ole kuitenkaan arvoltaan suuri verrattuna muutokseen vuosien 2007/08 ja 2008/09 välillä.
Kotimaan markkinoilla vehnän kysyntä ja tarjonta on tasapainossa. Ohrasta ja kaurasta sensijaan on ylijäämää ja vientitarvetta. Tiken satoarvion kasvu ja maailmanmarkkinoiden alavire kohdistaa kotimaan viljan hintaan laskupaineita.
Useita vuosia jatkuneen voimakkaan kasvun jälkeen soijan maailman-kaupan arvioidaan pysyvän tällä satokaudella lähes ennallaan. Rapsin maailmankaupan sitä vastoin odotetaan nousevan tällä satokaudella.
Vehnäsadosta vain 20 % täytti täytti leipävehnän yleiset laatuvaatimukset. Mallaskelpoisen ohran osuus oli edellisiä vuosia suurempi, 79 % oli mallaskelpoista. Kauran korkea hehtolitrapaino nosti suurimokauran laatuvaatimukset täyttävän sadon osuuden 40 prosenttiin eli lähes 500 miljoonaan kiloon. Rukiin keskimääräinen sakoluku oli 2000-luvun alhaisin, mikä laski leipäviljakelpoisen sadon osuuden 27 prosenttiin.
