Näin uuden satokauden alettua ja uuden sadon kynnyksellä on usein ollut tapana sanoa, että kaikki vuodet ovat erilaisia. Niin varmaan ovatkin, mutta enemmän tai vähemmän toisiaan muistuttavia satovuosia on silti ollut ja tulee varmaan myös jatkossa olemaan.
Ennustamisen vaikeudesta saadaan jälleen havainnollista opetusta. Tuskin kukaan olisi kaksi satokautta sitten uskonut, että viljan hinta painuu näin nopeasti interventiohinnan alapuolelle, mutta näin vain tapahtui. Viljan tuotanto ei ole globaalitasolla kasvanut, eikä suuria sadonmenetyksiä ole Argentiinaa ja ehkä Kanadaa lukuun ottamatta tapahtunut, mutta selitys matalille hinnoille saattaakin löytyä enemmän kulutuspuolelta. Maailman-laajuinen talouslama on leikannut rehujen, lihan, maitotuotteiden sekä myös bioenergian kysyntää. Tämä kaikki heijastuu erityisesti viljojen kysyntään, jota pahentavat myös rahoituslaitosten luototusongelmat. Heikko dollari ja vahva euro vaikeuttavat osaltaan Suomenkin tilannetta.
Lue lisää
~~ |
Globaali viljatilanne vaikuttaa viljataseiden perusteella varsin tasapainoiselta. Viljan tuotanto ja kulutus ovat lähellä toisiaan, viljavarastot eivät nytkään näyttäisi kasvavan hyvistä huolimatta pohjoisen pallonpuoliskon hyvistä satonäkymistä. Viljan kulutuksen kasvu on talouslaman vuoksi varsin maltillista. 
EU-komissio korotti EU:n kokonaisviljasatoennustetta elokuussa 4 milj. tonnilla. EU-alueen viljasadosta on tulossa keskimääräinen viimeisen viiden vuoden satoihin verrattuna. Uusi satokausi aloitetaan yli 13 milj. tonnia suuremmilla varastoilla kuin vuosi sitten. EU:n arvioidun noin 86 milj. tonnin viljaylijäämän purku on varsin riippuvaista viennistä, sillä EU:n viljan kokonaiskäytön ei ennusteta juuri kasvavan. 
Hyvät sato-odotukset ja suuret vanhan sadon varastot painavat kotimaan viljan hintaa. Viljan tarjonta maailmalla on suuri ja suomalainen vientivilja joutuu kil-pailemaan kireillä vientimarkkinoilla. Markkinoita painaa myös laskenut kotimai-nen kysyntä. Teollisuuden vilja kokonaiskäyttö on laskenut selvästi edellisien vuo-sien tasosta. Kulutuksen lasku on kohdistunut selvimmin ohraan. Kauran käyttö on laskenut suhteellisesti vähiten.