Seppo Koivula

VILJAVIESTI 1/2008

KANSAINVÄLISET VILJAMARKKINAT

1. Ajankohtainen tilanne kansainvälisillä viljamarkkinoilla

Levottomuus kansainvälisillä viljamarkkinoilla jatkuu. Vehnä puhkaisi Chicagossa helmikuun alkupuolella 1000 US- sentin rajan bushelilta, mitä ei ole koskaan aiemmin tapahtunut. Chicagossa noteerataan pehmeää vehnää (Soft Red Winter), mikä laadultaan vastaa likimain eurooppalaista myllyvehnää. Laatuvehniä noteeraavissa Minneapoliksen ja Kansasin viljapörsseissä vehnän hintakehitys on ollut vieläkin hurjempaa.

Myös suuret hintavaihtelut ovat olleet tunnusomaisia viime viikkojen vehnämarkkinoille Pohjois-Amerikassa. Sijoitus- ja eläkerahastojen mielenkiinto selittää suuren osan vehnän ja muidenkin viljojen äkkinäisistä hintaliikkeista, mutta historiallisen pienet varastot sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa ovat alkaneet hermostuttaa myös fyysisen viljan tarvitsijoita.

Kansainvälinen Viljaneuvosto (IGC) arvioi viimeisimmässä kuukausiraportissaan, että vehnän pääviejämaiden varastot ovat tämän satokauden lopussa alimmillaan 30 vuoteen. Yksistään Yhdysvaltojen vehnävarstojen arvioidaan olevan ennen uuden sadon markkinoille tuloa alimmillaan sitten 1940-luvun.

Kuva 1. Maailman vehnätase

2. Uuden viljasadon tämänhetkiset näkymät

IGC arvioi korkeiden maailmanmarkkinahintojen lisäävän vehnän kylvöalaa koko maapallolla noin kahdella ja puolella prosentilla. Mikäli nykyisenlainen suhteellisen suotuisa sää jatkuu ja saadaan normaali vehnäsato, voi vehnän tuotanto nousta 642 miljoonaan tonniin eli satokauden 2003/04 tasolle. Toteutuessaan tämänsuuruinen vehnäsato riittäisi hyvin kattamaan kulutuksen ja varastojen jonkin määräinen täydentäminen voisi olla mahdollista.

Maissin kylvöalan ennakoidaan ensimmäisten arvioiden mukaan voivan laskea viisi prosenttia viime vuodesta. Rehuviljapuolelle jäisi näin ollen vielä vajausta, sillä tämän satokauden ennätyksellinenkään maissisato ei riittänyt täysin kattamaan nopeasti lisääntyvää kulutustarvetta .

3. Viljan tuotannon ja kulutuksen suhde

Viljaviesteissä on viime vuosien aikana usein analysoitu viljan tuotannon ja kulutuksen suhdetta ja todettu, että viljan tuotanto ei satokautta 2003/04 lukuun ottamatta ole pysynyt kulutuksen tahdissa. Tästä on luonnollisesti seurannut varastojen lasku ja maailmanmarkkinahintojen äkillinen nousu. Esimerkiksi EU:n viljavarstojen arvioidaan olevan tämän satokauden lopulla vain kahdeksan prosenttia vuotuisesta kulutustarpeesta.

Maapallon viljan kulutuksen arvioidaan kasvavan tällä satokaudella 3,6 % eli 53 miljoonaa tonnia. Noin 45 % maapallon viljan tuotannosta käytetään nyt eläinten rehuksi ja rehun kulutus kasvaa jatkuvasti erityisesti kehitysmaissa. Ns. teollinen käyttö (industrial use), joka sisältää lähinnä tärkkelyksen ja etanolin tuotannon osuus on runsaat 13 % ja loput käytetään sitten suoraan ihmisten ravinnoksi. Yksinomaan etanolin tuotantoon käytetään maapallolla kuusi prosenttia eli 100 miljoonaa tonnia viljaa. Tästä määrästä 94 miljoonaa tonnia on maissia.

Kuva 2. Maailman viljatase

Viljan tuotannon pitäisi nousta satokaudella 2008/09 peräti 80 miljoonaa tonnia, jotta tuotanto kattaisi kulutuksen. Viljasatojen pitäisi olla siinä tapauksessa keskimääräistä parempia kaikilla päätuotantoalueilla, mitä ei yleensä tapahdu. Näin ollen viljamarkkinoiden voidaan uudenkin satokauden aikana olettaa pysyvän huomattavasti sen tason yläpuolella mihin 2000-luvulla ehdittiin tottua. Hintavaihtelut voivat olla suuria. Ns. säämarkkina on tällä kaudella alkanut vaikuttaa paljon totuttua aikaisemmin.

4. Öljykasvit

Myös soijan maailmanmarkkinahinta on noussut jyrkästi viimeisten kahden kuukauden aikana. Maaliskuun futuuri nousi tammikuun puolivälissä 1301,50US-senttiin bushelia kohden eli 478 dollariin tonnilta (330 euroa tonnilta). Tällöin soijan hinta ylitti ensimmäisen kerran kesäkuulta 1973 olleen ennätystason. Viimeisin noteeraus tätä raporttia kirjoitettaessa oli 1326 senttiä bushelilta (11.2.2008). Kanadan rapsin eli Canolan hinta on noussut 40 % viime kesästä.

Öljykasvien kysyntään vaikuttavan biodieselin tuotannon kehitys on sidoksissa raakaöljyn hintaan. Jos raakaöljyn hinta pysyy nykytasolla, voi myös öljykasvien hinnan odottaa pysyvän nykytasollaan.

Kuva 3. Viljan maailmanmarkkinahintojen kehitys

EUROOPAN UNIONIN VILJAMARKKINAT

Markkinasääntelyllä ei nykyisessä tilanteessa ole suurtakaan merkitystä. Niinpä maailmanmarkkinoiden hintavaihtelut heijastuvat melko suoraan myös Euroopan markkinoihin.

Viljan tuonti onkomission joulun alla tekemän päätöksen mukaan tullivapaata kauraa lukuun ottamatta 30.6.2008 saakka. EU:n viljan tuonnin arvioidaan nousevan tällä satokaudella 21.3 miljoonaan tonniin eli 7,7 miljoonaa tonnia suuremmaksi kuin viime kaudella. Etenkin maissin ja sorghumin tuotanto lisääntyy..

Komission 23.1.08 vahvistaman energiasuunnitelman mukaan jokaisen jäsenvaltion on sekoitettava vuoteen 2020 mennessä 10 % biopolttoainetta ajoneuvoihin. Tämä määrä on tarkoitus saada tuotettua pääosin jäsenmaiden omasta tuotannosta.