 Suhdanteiden vaihtelu, kriisit ja lamat kuuluvat erottamattomasti markkina-talouteen. Niiden luonne ja kesto vaihtelevat, mutta ne toistuvat säännöl-lisen epäsäännöllisesti. Taloustieteilijät jakaantuvat eri koulukuntiin analysoides-saan talouskriisien syitä, mutta kaikkien niiden taustalla näyttää oleva yksi yhtei-nen nimittäjä: ihmisen ahneus ja lyhytnäköisyys. Luodaan taloudellisia arvo-ja, joilla ei ole katetta reaalitaloudessa.
Meitä reaalitaloudessa eläviä askarruttaa nyt kysymys, miten meneillään oleva taloudellinen taantuma vaikuttaa perus-hyödykkeiden ja etenkin viljan ja öljy-kasvien markkinoihin?
The New York Times otsikoi lokakuun lopussa, 1929, jolloin tähän mennessä suurin talouslama oli alullaan ”Stocks tumble in Chicago”. Lehti jatkoi : ”There has never been such a wheat market as that of to-day outside of wartimes.” Joulukuun vehnäfutuuri laski tuolloin 25.10.1929 lähes kymmenen prosenttia yhden päivän aikana.
Myös syksyllä 2008 koettiin maailman viljapörsseissä rajuja hintavaihteluita ja maailmanmarkkinahintojen lasku on ollut tällä satokaudella poikkeuksellisen voimakasta. Nykyinen talouskriisi ei ole suinkaan ollut ainoa tai välttämättä edes pääasiallinen syy viljan ja öljykasvien maailmanmarkkinahintojen laskuun, mutta vahva vaikutuksensa sillä on ollut ja tulee olemaan vielä jatkossakin.
Markkinataloudessa hyödykkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Niiden takana on joukko muuttujia, joista tärkeimpiin kuuluu tuotannon määrä. Viljan tuotanto nousi tällä satokaudella yli 80 miljoonaa tonnia eli peräti 4,5 % viime satokautta suuremmaksi. Kulutuskin nousi 61 miljoonalla tonnilla eli 3,5 prosentilla. Tämän johdosta maapallon viljavarastot nousevat siis parillakymmenellä miljoonalla tonnilla. Varastojen nousu on kuitenkin vain alle kaksi prosenttia viljan tuotannon määrästä. Viljan viljelyalan arvioidaan alentuneiden hintojen ja kohonneiden tuotantokustannusten seurauksena laskevan ensi satokaudella 1,6 %. Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on siis edelleen yleisestä taloustilanteesta riippumatta hyvin herkkä ja altis suurillekin muutoksille.
Suomalainen vilja-ala ja siitä monin tavoin riippuva kotieläinsektorikin ovat muutamaa viime vuotta lukuun ottamatta eläneet pitkälti suljetun talouden aikaa, jossa päähuomio on kohdistunut valtion ja EU:n tukipolitiikan muutoksiin. Nyt joudumme monelta osin muuttamaan toiminnan painopistettä aiempaa enemmän markkinoiden suuntaan. Tämä muutos on ollut nähtävissä myös vilja-alan yhteistyöryhmän toiminnassa ja kansallisessa viljastrategiassamme. Vilja- ja öljykasviketjumme markkinaohjaukseen sekä strategian toteutukseen ja seurantaan liittyvät kysymykset tulevat olemaan vahvasti esillä VYR:n toisen kolmivuotiskauden viimeisen vuoden toiminnassa.
Lopuksi haluan kiittää vilja-alan yhteistyöryhmän jäsenorganisaatioita ja niiden henkilöstöä rakentavasta ja aktiivisesta toiminnasta suomalaisen vilja- ja öljykasviketjun hyväksi.
Seppo Koivula
pääsihteeri
~~ | 
Ennätyksellinen viljasato ja yleinen talouskehitys painoivat viljan ja öljykasvien hinnat jyrkkään, lähes koko syksyn jatkuneeseen laskuun. Venäjän ja Ukrainan runsas vehnän ja ohran tarjonta Mustan Meren satamissa heikensi EU:n vienti-mahdollisuuksia ja painoi eurooppalaisen ohran, rehuvehnän ja maissin hinnat interventiotason tuntumaan.
Suomessa Kauran ja ohran hinta ovat vajon-neet syksyn aikana vuo-den 2006 lopun tasol-le. Myös vehnän, rukiin ja mallasohran hinta on alhaisimmillaan puoleen-toista vuoteen. Tämän syksyn syyskylvöalat ovat selvästi edellissyksyisiä alhaisempia. Tike arvioi rukiin kylvöalan laskevan laskevan selvästi alle 20 tuhannen hehtaarin.
780 tuhannen tonnin vehnäsadosta 100 tuhannen tonnin ylijäämä jää pääosin maatilojen varastoihin. Vientiin jää ainoastaan marginaalierä. Kotimaisen käytön ylit-tävä reilu 300 000 tonnin kauramäärä menee lähes kokonaan vientiin. Satokauden vientitarpeesta arviolta noin kolmasosa on viety.
Rehuohran hintatar-joukset ovat osin Suomessakin laskeneet interventiohinnan alle. Viljojen interventioon ostokausi käynnistyi marraskuun alussa ja ensimmäiset tarjoukset interventioon myynnistä on tehty. Nykyiseen interventiomenettelyyn tulee muutoksia satokauden 2010/11 alkaessa.
Vehnää on tällä satokau-della syyskuuhun men-nessä tuotu 14 000 tonnia. Rukiin tuonti oli 16 000 tonnia. Ohraa on syyskuuhun mennessä viety 13 000 tonnia ja kauraa noin 50 000 tonnia. Rypsin tuonti oli syys-kuun loppuun mennessä noussut 50 000 tonniin.
Kauralle myönnettiin marraskuussa vienti-todistuksia lähes 28 000 tonnille. Loka-maraskuun aikana kauralle myönnet-tiin vientitodistuksia yh-teensä yli 36 000 ton-nille. Vehnälle on tuontitodistuksia loka-marraskuun aikana myönnetty 3000 tonnille, mistä 1000 tonnia durumvehnälle.
