Puinti ja kuivatus

Tämän kappaleen tekstin lähde on kokonaisuudessaan Öljykasvinviljelyopas, julkaisijat MTK ja ETL Öljynpuristamoyhdistys

Oikean puintiajankohdan valinta

Kevätrypsin puintiin päästään öljykasveista usein ensimmäisenä. Samanaikaisesti sen kanssa tuleentuu usein myös syysrypsi. Syysrypsin kasvuaika on hieman näitä pidempi. Kevätrapsin kasvuaika on usein vajaasta viikosta reiluun viikkoon kevätrypsiä pidempi. Puinti voidaan aloittaa, kun siemenen kosteus on 20–25 %. Tällöin myös sadon lehtivihreäpitoisuus on laskenut riittävän alhaiseksi. Tällöin rypsikasvusto on yleisväriltään harmaata. Syysrapsin puintia ei kuitenkaan tule aloittaa liian aikaisin. Vaikka kasvusto on päältä harmaata, kasvuston alimmat lidut voivat vielä olla vihreitä. Syysrapsin ylimmät lidut eivät aukene, vaikka ovatkin valmiita.

Nykyisten rypsilajikkeitten tuleentuneitten siementen väri on pääosin punaisenruskean musta, mutta useilla lajikkeilla pieni osa siemenistä on päältä kellertäviä. Rapsin tuleentuneet siemenet ovat mustia. Sisältä rypsin ja rapsin kypsät siemenet ovat kirkkaan keltaisia. Siemenen lehtivihreäpitoisuuden voi tarkistaa silmämääräisesti murskaamalla siemeniä kovaa alustaa vasten. Lidut tuleentuvat aina hieman epätasaisesti. Mikäli lidun siemenistä yli 10 % on sisältä vihertäviä, ei puintiin kannata vielä ryhtyä. Siementen lehtivihreäpitoisuus on silloin vielä liian suuri. Mikäli lehtivihreäpitoisuus on yli 20 ppm, alentaa se usein siemenistä saatavaa tilityshintaa.

Ankara halla keskeyttää rypsin ja rapsin normaalin tuleentumisen eikä siemenen lehtivihreäpitoisuus enää sen jälkeen muutu. Hallan jälkeen puintia kannattaakin viivästyttää, kunnes mahdolliset paleltuneet vihreät siemenet kuivuvat eivätkä siten turhaan tule sadon mukaan kuormittamaan kuivausta.

Puinnin aloittaminen sopivaan aikaan ei tuota ongelmia, jos sää on poutainen ja kasvustot ovat tasaisesti tuleentuneet. Toisinaan kasvustot ovat kuitenkin epätasaisesti tuleentuneet, etenkin jos kasvustossa on esiintynyt jälkiversontaa ja -kukintaa. Puinti voidaan aloittaa, kun siementen kosteus on 20-25 %. Rypsi kestää hyvin syksyn ränsistäviä säitä eikä se ole herkkä varisemaan. Yleensä viljat kannattaakin puida ja kuivata ensi ja vasta tämän jälkeen puida rypsi. Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää.   

Puimurin säädöt

Ennen puintia leikkuupuimurin säädöt on asetettava öljykasveja varten valmistajan ohjeiden mukaisesti. Puimurin säädössä tulee huomioida, että rypsi ja rapsi poikkeavat rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan viljoista. Rypsin ja rapsin tyypillisiä ominaisuuksia ovat:

  • siemenet varisevat herkästi, etenkin rapsilla
  • puinnissa siemenet irtoavat liduista helposti, mutta rikkoutuvat myös herkästi
  • varsisto on haurasta ja märkä tai vihreä ruumen on raskasta

Puintitulosta arvostellaan tarkkailemalla puintitappioita ja säiliöön tulevan tavaran laatua. Yleissääntönä voidaan pitää, että jos puimurinjäljestä löytyy siementä koko koneen leveydeltä, puintitappiot tapahtuvat leikkuupöydällä. Kapeampi siemenvana kertoo puolestaan virheestä puintikoneiston säädöissä.
Syysrypsi ja -rapsikasvustot ovat yleensä korkeita, 100-170 cm. Puinti voi olla haastavaa normaalilla leikkuupöydällä, mutta leikkuupöydän varustaminen pystyniittolaitteella helpottaa puintia ja estää varisemista. Lisäksi syysrapsin siemen on huomattavasti suurempi kuin kevätrapsilla ja rypsillä, mikä tulee huomioida puinnissa ja kuivatuksessa. 

Kuivaus

Siementen kuivaus on aloitettava välittömästi saldonkorjuun jälkeen, sillä puintikostean rypsin ja rapsin siemen kuumenee nopeasti. Kuivattujen siementen loppukosteuden tulisi olla 7 – 9,0 %.
Käytettävä kuivauslämpötila riippuu siemenen kosteudesta. Mitä kosteampaa siemen on, sitä alhaisemmalla lämmöllä kuivaus on aloitettava. Mikäli siemen kuolee liian korkean kuivauslämpötilan seurauksena, alkaa siemenen sisältämä öljy härskiintyä. Tämä heikentää siemenestä puristetun öljyn käyttöarvoa.

Kuivurissa kierron nopeuttaminen auttaa yleensä pitämään siemenmassan lämpötilan sopivana. Se estää samalla siementen nousua poistoilman mukana. Kuivausilman määrää on pienennettävä niin paljon, että siemenet eivät ajaudu ilmavirran mukana. Ennen varastointia siemenet on jäähdytettävä huolellisesti.

Mikäli sato on epätasaisesti tuleentunut, kannattaa öljykasvinsiemen aina esikuivata kylmällä ilmalla, sillä kylmäilmakuivauksen aikana tapahtuu myös jälkituleentumista. Kuivaus kylmällä ilmalla voi kestää esimerkiksi 3-4 vuorokautta, minkä jälkeen loppukosteus poistetaan lämminilmakuivauksella. Kylmäilmakuivuria käytettäessä voidaan siemenet myös jättää talven yli kuivuriin, ja suorittaa loppukuivaus keväällä kuivilla ilmoilla.

Siemenen lajittelu

Koska siemenen laatuhinnoittelussa rikkapitoisuus alentaa hintaa merkittävästi yleensä, kun rikkapitoisuus on yli 3 %, kannattaa sato lajitella, mikäli siihen soveltuvat laitteet ovat käytettävissä. Yläseulaksi rypsille voi kokeilla pyöreäreikäistä 2,75 mm:n seulaa ja alaseulaksi 1,0 mm:n raolla varustettua seulaa. Seuloja valitessa on hyvä muistaa, että niin rypsin kuin rikkasiementenkin koko vaihtelee kasvukauden sääolojen mukaan. Yksinkertainen lieriölajittelija tekee jo varsin tyydyttävää jälkeä, mutta jauhosavikan siementen poistaminen vaatii jo tarkkaa kokeilua eri seulavaihtoehdoilla. Mataran siementen poisto sadon seasta onkin lajittelemalla jo lähes mahdoton tehtävä.