Öljykasvien tuotanto ja markkinat

Öljykasveja tuotetaan yhä enemmän eri puolilla maailmaa. Maailman öljykasvisato on FAO:n mukaan satokaudella 2016/17 noin 545 miljoonaa tonnia. Tämä on kaikkien aikojen ennätyssato.

Maailman öljykasvisadosta on soijaa noin 60 %. Soijan lisäksi muita öljykasveja ovat rapsi, puuvilla, maapähkinät, auringonkukka, palmunydin ja kopra. Euroopassa öljykasvien tuotanto keskittyy lähinnä rapsiin sekä auringonkukkaan. Lisäksi soijaa tuotetaan hyvin pieniä määriä.

Öljykasveista jalostetaan kasviöljyjen (mm. rapsiöljy, auringonkukkaöljy, soijaöljy) lisäksi valkuaisrehuraaka-aineita (mm. soijarouhe, rapsipuriste/rapsirouhe). Kasviöljyjä käytetään yhä enemmän elintarvikkeiden valmistuksen lisäksi myös biopolttoaineiden raaka-aineena, mikä on lisännyt niiden kysyntää.

Öljykasvimarkkinoilla käydään kauppaa raaka-aineiden (mm. soija ja rapsi) lisäksi rehuraaka-aineilla sekä kasviöljyillä.

Tuotantoja käyttö maailmalla

Maailmalla öljykasveja on tuotettu viime markkinointivuosina yhä enemmän. Markkinointikausina 2014/15-2016/17 öljykasvien kokonaistuotanto vaihteli FAO:n mukaan 520-545 miljoonaa tonnin välillä.

Tuotanto

Soijantuotanto kasvussa

Soijapavusta valtaosa tuotetaan Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Argentiinassa. Näiden kolmen suurimman tuottajamaan sato oli satokaudella 2016/17 USDA:n tilaston mukaan 80 % maailman kokonaissadosta. Vuosi vuodelta soijan tuotantomäärät ovat kasvaneet etenkin Etelä-Amerikassa ja tuotannon kasvua on vauhdittanut vahvana jatkunut kysyntä.

Etelä- ja Pohjois-Amerikassa tuotetusta soijasadosta suuri osa käytetään muualla ja suurimmat tuottajamaat ovat myös suurimmat viejämaat kansainvälisillä markkinoilla. Suurin soijan tuojamaa on Kiina, joka ostaa USDA:n tilaston mukaan peräti 83 % kaupankäynnissä satokaudella 2016/17 olevasta soijasta. Määrä on noin kolmasosa koko maailman soijasadosta.

Rapsisadoissa ei suuria muutoksia

Öljykasveista rapsia tuotetaan toiseksi eniten. Rapsisato on viime vuosina ollut noin 70 miljoonaa tonnia. Suurimmat rapsin tuottajamaat ovat EU, Kanada ja Kiina. Euroopassa rapsia tuotetaan satokaudesta riippuen noin 20 miljoonaa tonnia ja se on pääosin syysrapsia. Suomi on käytännössä ainoa maa, jossa viljellään rypsiä.

Rapsista puristetaan tai uutetaan rapsiöljyä, jonka pääkäyttökohde on elintarvikkeena ja elintarviketeollisuudessa. Rapsiöljyä käytetään lisäksi jonkin verran myös biodieselin raaka-aineena. Puristuksen tai uuton yhteydessä syntyvä puriste tai rouhe on tärkeä valkuaistäydennys etenkin nautakarjan ruokinnassa.

Tuotanto ja käyttö Suomessa

Rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelypinta-ala on vaihdellut 2000-luvulla varsin paljon. Korkeimmillaan viljelyala oli vuonna 2010 lähes 160 000 hehtaaria, mikä on ennätys. Alhaisimmillaan rypsin ja rapsin viljelyala on ollut 2000-luvulla vuonna 2014 ollen vain 43 000 hehtaaria.

Rypsin ja rapsin viljelyalat sekä sato 2000-luvulla Rypsin ja rapsin viljelyalat Suomessa 2000-2016

Kevätrypsi piti paikkansa viljellyimpänä viljelykasvina vuoteen 2016 saakka, jolloin kevätrapsin viljelyala oli niukasti sitä suurempi. Rapsin viljelyala on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut hitaasti ja keväällä 2016 sitä viljeltiin ensimmäisen kerran kevätrypsiä enemmän. Kiinnostusta rapsi viljelyyn on kasvattanut mm. aikaisten ja satoisten lajikkeiden tulo markkinoille.

Kiinnostus syysrapsin viljelyyn on myös Suomessa kasvanut, 2010-luvulla ja sen viljelystä on saatu enemmän kokemuksia. Syysöljykasvien viljelyalat ovat kevätöljykasvien viljelyalaan verrattuna vielä alhaisia, joitakin tuhansia hehtaareja.

Kotimaan rypsi- ja rapsisato jalostetaan Suomessa. Viime vuosina sato on vaihdellut 70 000 – 90 000 tonnin välillä. Avena Nordic Grain Oy:n öljynpuristamo Kirkkonummella on tällä hetkellä Suomen ainoa suuren kokoluokan öljynpuristamo. Tehtaan puristuskapasiteetti on noin 130 000 tonnia vuodessa. Kotimainen rypsi ja rapsi ovat tehtaan tärkeimmät raaka-aineet ja niitä hankitaan suoraan sopimusviljelijöiltä sekä viljaliikkeiltä. Pieniä öljynpuristamoita toimii eri puolilla Suomea useampia.