Kylvö ja kylvösiemenmäärä

Syysrypsin ja -rapsin viljelyssä onnistutaan yleensä, jos kasvusto saadaan talvehtimaan hyvin. Kaikki syksyllä tehtävät toimenpiteet tähtäävät hyvän ja elinvoimaisen kasvuston perustamiseen. Syysrypsin ja -rapsin kasvupaikaksi valitaan mieluiten viettävä peltolohko, joka ei ole maalajiltaan kokonaan savimaata. Lohkon valinnassa tulisi välttää metsälohkoja ja metsänreunoja, joissa peurat, kauriit, hirvet ja jänikset viihtyvät.

Aikaisesta kylvöajankohdasta (heinä-elokuun vaihde) johtuen syysöljykasvien esikasveiksi soveltuvat parhaiten kesanto, nurmet, aikaiset viljat ja herne. Syysrypsin ja syysrapsin seosviljelystä viljan sekaan aikaisin keväällä on myös kokeiltu ja lisää tästä jäljempänä. 

Syysrypsin pakkasenkestävyys on erinomainen ja se karaistuu syksyllä nopeasti. Syysrapsi kestää -20 asteen pakkasen ilman lumisuojaa. Talvehtimisessa on kuitenkin joinakin vuosina ollut haasteita. Jo vähäinenkin muutaman sentin höytäinen lumikerros antaa pakkassuojaa kovemmille pakkasille Syysrypsin on todettu kärsivän märkyydestä enemmän kuin syysrapsin. Syysrapsi sietää myös paremmin pellolla seisovaa vettä. Tästä huolimatta lohkon vesitaloudesta tulee huolehtia. Pahinta on, jos vesi seisoo pellolla lumen sulamisen jälkeen ja rouste pääsee nostelemaan juurta. Kasvusto voi olla lehdistöltään täysin tuhoutuneen näköinen lumen sulaessa, vaikka kasvupiste olisikin elossa. Harvakin kasvusto voi tuottaa kannattavan sadon, joten kasvuston mahdollista muokkaamista kannattaa harkita huolella. 

Syysrypsin kylvösiemenmäärä ja kylvöajankohta

Syysrypsin kylvösiemenmäärä on suurempi kuin syysrapsilla ja tavoite kasvutiheys on noin 100 kpl/m2. Kylvösiemenmäärä on silti vain noin 3 kg/ha, koska siemenen koko on huomattavasti pienempi kuin syysrapsilla. Syysrypsillä 1000 siemenen paino on 2-3 gramman luokkaa.

Kylvösiemenmäärä lasketaan kaavalla:

  • Siemenmäärä (kg/ha) = Kylvötiheys (kpl/m2) x Tsp (g) / Itävyys (%)

Sekä syysrypsi että kevätrapsi tulisi kylvää heinä-elokuun vaihteessa - mieluiten ennen elokuun puoliväliä. Kylvössä haasteena voi olla riittävä kosteus siementen itämiseen.

Etanoiden torjuntaan tulee varautua jokaisena kylvövuonna. Kyntö vähentää etanaongelmia, mutta siitä huolimatta usein torjuntatarvetta on. Nurmen jälkeen etanaongelma on usein suurempi kuin viljan jälkeen.

Syysrypsillä on saatu hyviä käytännön tuloksia vakoharjakylvöstä, joka vähentää vedenseisomista lohkolla. Syysrypsin viljelyä on kokeiltu myös hajalevityksenä juhannuksen aikoihin viljan sekaan, josta rikat on torjuttu.

Seosviljelystä on saatu myös hyviä kokemuksia. Syysrypsi taimettuu viljan alle, mutta pysyy ruusukeasteella syksyyn asti. Syysrypsin voidaan kylvää myös kynnön yhteydessä käyttäen hajalevitystä, tästä menetelmästä lisää luomuosiossa.

Syysrapsilla on testattu viljan sekaan kylvöä heti keväällä ja myöhemmin orasasteella. Kokemukset ovat pääsääntöisesti olleet huonoja. Viljan seassa syysrapsi ei kehity syksyä varten riittävän kookkaaksi, ja lisäksi kasvupiste nousee ylös, joka heikentää talvehtimista.

Molempia öljykasveja kylvettäessä tulee ottaa huomioon esikasvilla käytetyt rikkakasvivalmisteet. Katso tarkemmin taulukosta täältä

Syysrapsin kylvöajankohta ja kylvösiemenmäärä

Ruotsalaisten kokemusten mukaan kasvuston rakenne on olennainen menestystekijä syysrapsin viljelyssä onnistumisessa. Mikäli kasvusto on liian tiheä tai jääntiviljaa tai rikkakasveja on runsaasti, syntyy kasvustossa liikaa kilpailua. Kilpailu voi aiheuttaa turhaa varren pituuskasvua, jolloin syysrapsitaimien kasvupisteet nousevat ylös kasvustossa, mikä lisää talvituhoriskiä. Tavoitteena on riittävän harva, kuitenkin maata peittävä kasvusto missä on voimakkaat vahvajuuriset taimet.

Aikainen kylvö varmistaa syysrapsilla talvehtimista ja sadonmuodostusta, parantaa satomahdollisuuksia ja öljypitoisuutta. Paras kylvöaika syysrapsille on heinäkuun 25 – elokuun 10 päivän välinen aika. Ehdoton takaraja on elokuun 20 päivä. Syysrapsi talvehtii parhaiten, kun se on ehtinyt muodostamaan syksyllä 8 kasvulehteä, juurenniskan paksuus 8 mm ja juuren pituus 8 cm. Talvehtimiseen suotuisissa olosuhteissa pienempikin taimi pystyy talvehtimaan, mutta sadonmuodostuskyky jää alhaisemmaksi. Taimettumisen jälkeen optimaalinen lämpösummakertymä on syysrapsille noin 450 astetta. Liian aikaisin kylvettäessä kasvusto rehevöityy ja talvehtiminen on epävarmempaa, koska ravinteet loppuvat kesken.

Syysrapsin pieni kylvömäärä, 40–50 kpl/m2, varmistaa vahvat talvehtivat yksiköt syksyllä. Hybridisyysrapsien siemenet myydään kylvöyksikköinä esim. 1,5 miljoonaa peitattua siementä pakkauksessa (siemensäkissä). Jos kylvetään 50 kpl/m2 niin yksi yksikkö riittää noin 2,5 hehtaarille. Pakkaus painaa n. 6-7,5 kg eli kylvömäärä on vain noin 3 kg/ha (Taulukko yllä). Syysrapsin siemen on selvästi suurempi kuin kevätrapsilla tai syysrypsillä.

Populaatiosyysrapsilajikkeita suositellaan kylvettäväksi vähän enemmän kuin hybridilajikkeita. Hybridilajikkeilla on nopeampi kasvuun lähtö syksyllä kuin populaatiolajikkeilla, joten ne täyttävät pinta-alan paremmin kuin populaatiolajikkeet. Kun kylvetään aikaisin, voidaan siemenmäärää pienentää, mutta kylvön myöhästymistä ei voida kuitenkaan kompensoida kylvösiemenmäärää kasvattamalla. Kylvösiemenmäärän ja -ajankohdan valinnassa tulee huomioida lohkon ominaisuudet ja kylvöolosuhteet, kuten esim. maan kosteus. 

Riviväli kylvössä

Tavallisella kylvökoneella voidaan kylvää myös joka kolmannella vantaalla, jolloin rivinväliksi muodostuu n. 37,5 cm. Lisäksi siemenriville voidaan antaa starttilannoitus nopean alkukehityksen varmistamiseksi. Harvemman rivivälin käyttö sopii hyvin sekä rypsille että rapsille ja suuremman sadon lisäksi menetelmän muita hyötyjä ovat:

  • kasvit eivät kilpaile keskenään, jolloin ne eivät myöskään kasva niin pitkiksi
  • vahvempi varsi
  • 20% lyhempi kasvusto pysyy paremmin pystyssä ja on helpompi puida.
  • suuri riviväli helpottaa puintia myös siinä, että puimurin laihon jakaja sopii rivinväliin hyvin.
  • kasvit haaroittuvat runsaasti ja peittävät rivivälit viimeistään kukintavaiheessa
  • ilmava kasvusto pysyy myös vapaana pahka- ja muista homeista paremmin.
  • terveessä kasvustossa tuhannen siemenen paino on ollut suurempi.