Miten viljelen syysrypsiä ja -rapsia?

Syysrypsin viljelyllä on Suomessa pitkät perinteet, joskin sen viljelyala on viime vuosina ollut vain joitakin satoja hehtaareja. Syysrapsi sen sijaan on uudempi tuttavuus, josta on viime vuosina saatu lisää viljelykokemuksia. Syysrapsia viljellään tällä hetkellä 2000–3000 hehtaarin alalla. Kiinnostus syysrapsin viljelyyn on viime vuosina ollut suurta ja uusia lajikkeita on tullut viljelijöiden käyttöön. Viljelykokeiden myötä myös tietotaito viljelytekniikasta on karttunut. Syysrapsia viljellään laajasti Euroopassa. Myös Ruotsissa sen viljely on yleistynyt ja viljelystä on saatu hyviä kokemuksia, kuten myös Suomessa. Vuonna 2016 syysrapsin kylvöala ylsi Ruotsissa yli 100 000 hehtaariin.

Syysöljykasvit soveltuvat hyvin viljatilan viljelykiertoon ja ne voidaan kylvää suotuisissa olosuhteissa esimerkiksi aikaisten ohralajikkeiden jälkeen. Viljakasvien sadonkorjuuaika vaihtelee vuosittain ja siksi syysrapsin kylvön varmistamiseksi olisi syytä varata sille kesanto tai nurmi esikasviksi. Toki nurmen ollessa esikasvina on etanoiden torjuntaan kiinnitettävä huomiota. Syysrypsin ja -rapsin kylvöajankohta ajoittuu heinä-elokuun vaihteeseen. Syksyllä syysrypsi- ja rapsi muodostavat lehtiruusukkeen, joka talvehtii lumen alla ja lähtee lumien sulettua jälleen kasvuun. Varsinkin syysrapsilla on oleellista, että lehtiruusuke ja juuri ehtivät ennen talven tuloa kehittyä tarpeeksi suuriksi, jotta talvehtiminen onnistuu. Kasvustoa suojaava lumipeite auttaa talvehtimisessa.

Syysrypsin ja -rapsin kukinta ajoittuu usein jo touko-kesäkuulle, minkä vuoksi öljykasveja vioittavat tuholaiset aiheuttavat usein vähemmän harmia. Myös kasvitauteja esiintyy syysöljykasveilla usein kevätöljykasveja vähemmän. Syysrypsin ja -rapsin puintiaika on noin 1-2 viikkoa ennen kevätrypsin puintia, samaan aikaan aikaisen monitahoisen ohran kanssa. Syysrypsi on syysrapsia aikaisempi. Syysöljykasvien jälkeen voidaan usein kylvää syysvehnää. Syysöljykasvit tasaavat tilan työhuippuja. Varsinkin luomutuotannossa syysrypsi ja -rapsi ovat varteenotettavia vaihtoehtoja, kun halutaan viljellä öljykasveilla. Myös syysöljykasvien viljelyssä tulee huolehtia hyvästä viljelykierrosta (ei useammin kuin joka 5. vuosi).

Sekä syysrypsin että rapsin esikasviarvo on hyvä paalujuuren maata muokkaavan vaikutuksen takia. Kasveista on täten hyötyä seuraavalla viljakasville, vaikka talvehtiminen epäonnistuisikin. Lisäksi syysrypsi ja -rapsi katkaisevat viljojen taudinaiheuttajien elinkierron ja vähentävät tautipainetta seuraavalla viljakasvilla.

  • Huomioi esikasvilla käytetyt kasvinsuojeluaineet, kun seuraavan kerran viljelet öljykasveja! Taulukon löydät täältä  

Tulevissa kappaleissa (luvun 6 alakohdat) on käyty tarkemmin läpi syysöljykasvien viljelytekniikkaa. Tekstien lähteenä on käytetty Öljykasvinviljelyoppaan tekstejä (julkaisija MTK ja Öljynpuristamoyhdistys), saatavilla olevaa tutkimustietoa sekä eri asiantuntijoiden ja viljelijöiden kokoamaa viljelytietoa.

Tiivistyminen 

Ilmaston muuttuminen on vaikuttanut kasvinviljelyyn Suomessa. Voimme todeta, että ilmastonmuutos on jo tapahtunut ja todennäköisesti sen vauhti kiihtyy. Viljelyalueet, joille nykyinen öljykasvien tuotanto on keskittynyt, ovat pääasiassa erilaisia savimaita. Näillä mailla lisääntyvä sademäärä sekä roudattoman ajanjakson pidentyminen vaikuttavat voimakkaasti ja pellot tiivistyvät.  

Ensimmäisenä tiivistymisen ongelma voidaan havaita öljykasveilla ja myöhemmin kevätohrilla sekä muilla viljoilla. Tiivistymistä pitää välttää mahdollisimman tehokkaasti. Työkoneiden akselipainoa ja pellon pintaan kohdistuvaa pintapainetta tulisi saada alennettua.  

Koska peltoja joudutaan jossain määrin tiivistämään, jotta tarvittavat viljelytyöt saadaan tehtyä, pitäisi peltomaan olla mahdollisimman kuivaa rasituksen aikaan. Kun muokattava maa on kuivaa, se tiivistyy vähiten. Muokkaukset ja sadonkorjuu olisi hyvä tehdä silloin, kun tiivistymiskerroksessa on vähiten kosteutta. Syysöljykasvit soveltuvat tällaiseen viljelykiertoon hyvin.

Syysrypsiä vai syysrapsia?

Ruotsin hyvien syysrapsiviljelykokemusten myötä on myös meillä kiinnostus syysrapsin viljelyyn kasvanut. Käytännön viljelykokemusta on kertynyt jo eri puolilla Suomea. Virallisten lajikekokeiden lisäksi syysrapsin viljelykokemusta on saatu Luke Ruukin tutkimusasemalta ja vuodesta 2013 lähtien.

Syysrapsin satopotentiaali on syysrypsiä suurempi ja onnistuessaan sato on kevätrypsin ja -rapsin satoa suurempi. Parhaista syysrapsikasvustoista on korjattu viiden tonnin hehtaarisatoja.

Taulukko 1. Markkinoilla vuonna 2017 olevat syysrypsi ja -rapsilajikkeet. H= hybridilajike, CL= Clearfield-lajike

Syyslajikkeet

Taulukko päivitetty 4.5.2017

Syysrypsiä on viljelty Suomessa 1950-luvulta lähtien, mutta sen viljely on ollut kevätrypsin ja -rapsin viljelyä pienimuotoisempaa. 1970-luvulla markkinoille tulleet uudet kevätrapsilajikkeet (ns. 00-lajikkeet, alhainen glukosinolaatti ja erukahappopitoisuus) lähes syrjäyttivät syysrypsin, joten sen viljely on ollut pienimuotoista. 2000-luvulla syysrypsin viljelyala on ollut noin 500 hehtaaria. 

Syysrypsillä on oma vakiintunut viljelijäkuntansa erityisesti luomussa ja sitä viljellään Suomessa suhteellisen laajalla alueella, vaikka pinta-alaltaan sen viljelyala on vähäinen. Syysrypsi on suosittu kasvi myös luomutuotannossa. Syysrypsin kasvuaika on syysrapsia lyhyempi.