Muokkaus ja kylvötekniikka

Tärkeimmät tavoitteet öljykasvien kylvömuokkauksessa ovat kosteuden säilyttäminen itämistä ja taimettumista varten ja hienon maakerroksen saaminen siemenen ympärille. Maan pintakerros puolestaan saisi jäädä karkeahkoksi kuorettumisen ehkäisemiseksi.

Maan muokkaussyvyyden erot

Kuva 1. Kuvassa havainnollistetaan maan muokkaussyvyyden eroja viljoilla ja öljykasveilla. Itävän siemenen ympärille tulisi saada hieno maakerros, maan pintakerros saa jäädä tätä karkeammaksi. Vasemmalla kyntö, keskellä muokkaus viljoille ja oikealla muokkaus öljykasveille. Kuvan lähde: Öljykasvinviljelijän opas, julkaisijat MTK ja Öljynpuristamoyhdistys.

Öljykasvit kylvetään lähelle pintaa, 1–3 cm:n syvyyteen

Maan lämpötila vaikuttaa itämisen ja taimettumisen nopeuteen. Lämpimässä maassa öljykasvien taimettuminen on selvästi nopeampaa. Käytännön viljelyssä on viime vuosina havaittu, että kevätrapsi kannattaa usein tästä huolimatta kylvää ensimmäisten viljelykasvien joukossa, kun maassa on silloin usein riittävästi kosteutta. Kevätrypsin kylvöä voi lyhyemmän kasvuajan myötä myöhästyttää ja näin myös odottaa maan lämpiämistä.

Öljykasvilohkojen maan rakenteen on oltava kunnossa. Tiivistyneessä maassa öljykasvien juuren kasvu häiriintyy, eikä juuri paalujuuri pääse riittävän syvälle. Ongelmat juuren kasvussa heijastuvat kasvin veden ja ravinteiden ottoon myöhemmin kasvukaudella ja siten myös satoon.

Muokkaustapoja monenlaisia

Kevätrypsin ja -rapsin viljelyssä voidaan käyttää kaikkia yleisimpiä kylvö- ja muokkaustekniikoita. Koska kylvö tehdään 1-3 cm syvyyteen, myös kylvömuokkaus on tarpeen tehdä viljoja matalampaan. Olennaista muokkaustavan valinnassa on lohkon maalajin ja ominaisuuksien huomioiminen. Öljykasvin siemenet ovat erittäin pieniä ja tarvitsevat tasaisen kylvöalustan, jossa on riittävästi kosteutta itämiseen.

Öljykasvien viljelyssä voi käyttää erilaisia muokkaustapojen yhdistelmiä:

  • syyskyntö ja kylvömuokkaus keväällä äestämällä tai jyrsimellä
  • kevytmuokkaus syksyllä ja kylvömuokkaus keväällä esimerkiksi äestämällä
  • ei muokkausta syksyllä, kevytmuokkaus keväällä
  • suorakylvö sänkeen tai kevytmuokattuun maahan
  • kylvö sokerijuurikkaan kylvökoneella, mikä mahdollistaa harauksen
  • kylvö jankkurikoneella suorakylvönä

Kyntö on yleisin muokkaustapa syksyllä

Öljykasvilohkojen syyskynnöstä on saatu käytännön viljelyssä hyviä kokemuksia ja se on öljykasvien viljelyssä edelleen suosituin muokkaustapa syksyllä. Varsinkin jäykillä savimailla kynnön merkitys ja hyvät kokemukset korostuvat. Kynnöllä saadaan tehokkaasti torjuttua etenkin kestorikkakasveja.

Keväällä savimailla tasausäestys kannattaa tehdä heti, kun se on maan kuivumisen puolesta mahdollista. Tasausäestys estää maan nopean kuivumisen ja tasaa maan kuivumista. Aikaisella muokkauksella maan lämpiäminen nopeutuu. Aikainen muokkaus herättää toisaalta usein myös siemenrikkakasvit kasvuun ja niiden torjunnan kannalta seuraavat kylvömuokkauskerrat ja kylvön myöhästyttäminen voi olla yksi vaihtoehto.

Kevytmuokkausmenetelmiä useita

Kevytmuokkausmenetelmiin luetaan kultivointi, lautasmuokkauksen ja jyrätyyppisillä kevytmuokkaimilla tehty muokkaus (esim. Väderstad Carrier) sekä äestys. Kaikki nämä ja näiden menetelmien yhdistelmät ovat käyttökelpoisia myös öljykasvien viljelyssä. Mikäli maata ei kynnetä, voi tasaisen kylvöalustan saaminen vaatia useampia muokkauskertoja. Kevytmuokkausmenetelmillä saattaa kyntöön verrattuna säästyä enemmän kevätkosteutta kasvin käyttöön.

Kevytmuokkaus tasausäestyksen jälkeen, tai muuten on tehtävä, niin, että maata ei muokata liian syvältä. Muokkaussyvyyden tulisi olla vain 2-4 cm. Varsinkin pehmeillä maalajeilla muokkaus voi helposti mennä liian syvälle. Kovemmilla maalajeilla muokkaussyvyyttä voi hiukan lisätä, etenkin jos pinta on jo kuivunut liikaa. Jos kylvökerroksesta tulee liian syvän muokkauksen takia liian kuohkea, voidaan sitä hieman tiivistää ennen kylvöä, tai heti sen jälkeen jyräämällä, jolloin kosteusolosuhteet kylvökerroksessa paranevat.

Suorakylvö sänkeen tai muokattuun maahan

Suorakylvössä maan rakenteen on oltava hyvä, muuten paalujuuri ei pääse läpäisemään kovaa kerrosta kylvökerroksen alapuolella. Myös suorakylvö tehdään lähemmäs pintaa kuin viljoilla. Liian syvään menevä kylvö hidastaa taimettumista ja taimettuminen on epätasaista, mikä näkyy myöhemmin kasvukaudella epätasaisena kasvustona ja kasvutiheytenä.

Mikäli kylvöpohja jää epätasaiseksi, on siemenmäärää lisättävä hieman normaalista. Suorakylvöpellolla maan lämpeneminen on hidasta, mikä voi hidastaa ja vaikeuttaa taimettumista. Taimettumista voivat haitata myös runsas kasvinjäte ja levittämättä jääneet ruumenet pellon pinnassa, kasvijäte voi tukahduttaa taimia kokonaan. Olkien kerääminen nopeuttaa maan lämpenemistä ja ruumentenlevitin onkin ehdoton lisävaruste puimurissa. Rikkatorjunta ennen kylvöä glyfosaatilla on suorakylvössä mahdollista. Edeltävän vuoden kasvinsuojelussa käytetyt valmisteet tulee huomioida, taulukon löydät täältä.

Myös syväkuohkeuttavaa (He-Va menetelmää) voi käyttää kylvössä esimerkiksi glyfosaatilla lopetettuun vanhaan nurmeen Jankkurin muokkaussyvyys on säädettävissä 60 cm asti. Siemen kylvetään pintaan ilma-avusteisesti 50 cm välein jankkurin muokkausjälkeen 15-20 cm nauhaksi, jolloin riviväliksi jää noin 30 cm. Jankkurimuokkaus helpottaa paalujuuren kasvua.