Tuholaisten torjunta

Kirpat taimivaiheen tuholaisia

Kevätöljykasvien taimettuessa pellolle ilmaantuvat kirpat syövät reikiä ja koloja etenkin sirkkalehtiin ja ensimmäisiin kasvulehtiin (katso kuva alla, klikkaamalla kuvaa saat sen näkyviin suurempana). Vioittuneet taimet ovat herkkiä kuivumiselle. Pahimmassa tapauksessa kirpat syövät taimet sitä mukaa, kun niitä tulee pintaan. Suomessa öljykasvipelloilla yleisimmät kirppalajit ovat aaltojuova- ja mutkajuovakirppa. 

Kirpat

Kirppojen määrä vaihtelee kasvukausittain ja alueellisesti. Kevään kylvö- ja taimettumisolosuhteet (lämpötila ja kosteus) vaikuttavat öljykasvien alkukehitykseen ja kirppaongelmien ilmenemiseen. Aikainen, lämmin ja kuiva kevät lisää kirppatuhoriskiä. Varmistamalla rypsin hyvä alkukehitys voidaan vähentää kirppaongelmia.

Peitattu kylvösiemen, hyvä kasvualusta, sopiva kylvösyvyys, aikaisen kylvön välttäminen sekä tehostettu taimivaiheen tarkkailu ovat keinoja kirppojen hallintaan. Kirppojen torjumiseksi on toistaiseksi pääosin käytetty insektisideillä (Cruiser OSR ja Elado FS 480) peitattua kylvösiementä. Nämä neonikotinoideja sisältävät valmisteet ovat poikkeusluvalla käytettävissä kesäkuun 2017 loppuun saakka. Tämän jälkeinen tilanne käytettävissä olevien peittausainevalmisteiden osalta ei ole vielä tiedossa. Lisäksi on huomioitava, että Elado-peittausaineella peitattua kylvösiementä ei saa käyttää lohkoilla, joilla on pohjavesirajoitus.

Peittauksesta huolimatta taimettuvien öljykasvien tarkkailu on tarpeen. Tarkkailu on aloitettava varhain, heti kylvön jälkeen. Koska kirpat ovat pieniä ja vaikeasti havaittavia, niiden tarkkailu vaatii valppautta. Jos kirppoja on erittäin runsaasti tai taimettuminen on poikkeuksellisen hidasta, peittausaineen teho ei välttämättä riitä, vaan kirppoja joudutaan torjumaan myös insektisidiruiskutuksilla.

Kirppojen kemiallisen torjuntaruiskutuksen kynnys ylittyy, jos sirkkalehti-vaiheessa olevassa kasvustossa on keskimäärin 1 kirppa /sirkkataimi tai noin 20 - 25 % lehtialasta (noin neljännes) on vioittunut. Torjuntapäätökseen vaikuttaa myös kasvuston kunto ja olosuhteet. Hyvässä kasvussa oleva tiheä kasvusto voi pärjätä ilman torjuntaa, mikäli kasvuolosuhteet ovat hyvät. Jos kirppavioitusta on paljon ja kasvusto aukkoinen, kannattaa lohko kylvää kokonaan uudelleen.

Taulukko 1. Tuhoeläinten torjuntaan rypsillä ja rapsilla käytettävissä olevat kasvinsuojeluaineet kasvukaudella 2017 Taulukon lähde: ProAgria Keskusten Liitto, Peltokasvien kasvinsuojelu2017 julkaisu. HUOM! klikkaamalla taulukkoa saat sen näkyviin suurempana!

Rypsin ja rapsin tuhoelaimet

1) Valmistetta voi käyttää vaihtoehtoisesti myös kukinnan alussa. Valmistetta saa käyttää enintään kerran kasvukauden aikana. 
2) Vain yksi käsittely kasvukaudessa sallittu. 
3) Valmistetta saa käyttää kerran kasvukaudessa joka kolmas vuosi. 
4) Enintään 2 käsittelyä kasvukaudessa. Cyperkill 250 EC poistuu rekisteristä 31.10.2017, jonka jälkeen sen käyttö ei ole sallittua.
3A Tehoaine kuuluu pyretroidien ryhmään (IRAC-ryhmä), joiden käyttöä useamman kerran kasvukaudessa ja peräkkäisinä vuosina tulee välttää pyretroidiresistenssin kehittymisen estämiseksi rapsikuoriaisessa.
4A Tehoaine kuuluu neonitikoidien ryhmään (IRAC-ryhmä), ja jotta niiden mahdollisia haitallisia sivuvaikutuksia pölyttäjiin, kuten mehiläisiin, voidaan vähentää, kannattaa niiden käyttö rajata rapsikuoriaisten torjunnassa ensimmäiseen käsittelyyn.
9B Tehoaine kuuluu insektisidiryhmään 9B, ravinnonoton estäjät (IRAC-ryhmä)
22A Tehoaine kuuluu indoksakarbien ryhmään, natriumkanavien tukkijat (IRAC-ryhmä).
R = Kohteeseen on hyväksytty myös rinnakkaisvalmiste.
T = Valmiste luokiteltu myrkylliseksi

Rapsikuoriainen jokavuotinen torjuttava

Rapsikuoriainen aiheuttaa huomattavaa vahinkoa vioittamalla öljykasvien kehittyviä nuppuja (katso kuva vasemmalla ja alla, klikkaamalla kuvia saat ne näkyviin suurempana). Rapsikuoriaista esiintyy vuosittain ja sen torjuntaa pidetään yhtenä tärkeimmistä kevätrypsin ja -rapsin kasvinsuojelutoimista.  

Rapsikuoriainen

Rapsikuoriaiset siirtyvät talvehtimispaikoistaan öljykasveihin jo varhaisessa vaiheessa, heti kun ensimmäiset nuput kehittyvät lehtiruusukkeen sisälle. Rapsikuoriaiset vioittavat nuppuja puremalla niihin munintareikiä ja syömällä heteitä. Rapsikuoriaiset munivat öljykasvien nuppuihin. Munista kuoriutuvat toukat aloittavat siitepölyn syönnin nuppujen ollessa vielä kiinni. Kukkien avauduttua rapsikuoriaiset käyttävät siitepölyä ja mettä ravinnokseen. Kukinnan loppuvaiheessa siitepölyravinnon vähentyessä rapsikuoriaistoukat syövät kasvien latvoja.

Aikaisessa nuppuvaiheessa tapahtuva vioitus vähentää pääverson satoa ja on sadon kannalta haitallisempaa kuin myöhempi vioitus. Rapsikuoriaistorjunnan teho on parempi aikaisessa vaiheessa kuin juuri ennen kukintaa. Rapsikuoriaisen tarkkailu onkin aloitettava heti kun ensimmäiset nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Torjunnan kynnysarvo kevätrypsillä aikaisessa nuppuvaiheessa on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukinnan alkua 2 kuoriaista/kasvi. Mikäli alueella on runsaasti rapsikuoriaisen luontaista vihollista, rapsikuoriaispistiäistä, on myöhäisen nuppuvaiheen torjuntakynnys nostettava 3-4 kuoriaiseen /kasvi.

Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset. On muistettava, että öljykasvien täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella. 

Rapsikuoriainen nuppu

Insektisidiresistenssi

Rapsikuoriaiset ovat merkittävin tuhohyönteisryhmä, jolle on kehittynyt hyönteistorjunta-aineiden kestävyyttä eli insektisidiresistenssiä Pohjoismaiden ja Baltian alueilla. Kaalikoin kestävyys pyretroideja vastaan nousi esille kesällä 2016. Mahdollisesti paikallisia kestäviä kantoja voi aina kehittyä alueellisesti tilanteissa, joissa on samanaikaisesti kevät- ja syysmuotoja kylvössä ja torjuntaruiskutuksia tehdään useamman kerran kasvukaudessa. Välttämättä torjunnan heikko teho ei aina ole resistenssiä, vaan se voi johtua myös väärästä ajoituksesta ja/tai huonoista käsittelyolosuhteista.

Keinot resistenssin kehittymisen estämiseksi

Tuhohyönteisten tulee olla varmasti alttiina torjuntakäsittelylle. Esimerkiksi kosketusvaikutteisia valmisteita kuten pyretroideja käytettäessä hyönteisten on oltava kasvinosissa näkyvillä. Jos ruiskute tällöin tehoaa kunnolla, voidaan olettaa valmisteen toimivan.

  • Vaihtele vaikutustavaltaan erityyppisiä valmisteita kasvukauden aikana.
  • Käsittele, jos mahdollista, vain reuna-alueet pellosta. Käsittelemättömällä alueella valmisteelle herkät yksilöt säilyvät ja niiden perimä jää vallitsevaksi hyönteispopulaatiossa. Jotta herkkää kantaa jäisi lohkolle vallitsevaksi, niin käsitellyn reuna-alueen tulisi olla huomattavasti pienempi suhteessa lohkon käsittelemättömän alueen alaan.

Nykyisin rapsikuoriaisen pyretroidiresistenssiä tavataan paikallisesti koko öljykasvien viljelyalueella, myös Suomessa. Pyretroidivalmiste Mavrikia vastaan ei ole toistaiseksi kehittynyt kestäviä kantoja pellolla, mutta laboratoriotestit ovat osoittaneet myös sen osalta tehokkuuden heikkenemistä.  

Riski insektisidiresistenssin kehittymiselle on suurin alueilla, joilla viljellään yleisesti sekä syys- että kevätöljykasveja, ja rapsikuoriaisia torjutaan säännöllisesti. Resistenssin kehittymistä voidaan vähentää vaihtelemalla vaikutustavaltaan erilaisia valmisteita. 

Rapsikuoriaisen resistenssi on pääosin metabolista. Tämä resistenssityyppi voi vähentää kestävien yksilöiden elossasäilymistä verrattuna herkkiin yksilöihin. Esimerkiksi insektisidiä kestävien hyönteisen heikentynyt talvehtimiskyky voi vähentää resistenssin säilymistä populaatiossa.

Rapsikuoriaisten torjuntastrategia

Kun pyretroidiresistenssiä on havaittu viljelyalueella, ensimmäinen käsittely tehdään Mavrikilla (tau-fluvalinaatti). Jos tarvitaan myöhempiä ruiskutuksia, käytetään neonikotinoideja eli Biscayaa (tiaklopridi) tai Mospilania (asetamipridi). Lisäksi rapsikuoriaisten torjuntaan Suomessa ovat käytettävissä Avaunt (indoksakarbi) ja Plenum (pymetrosiini) valmisteet. Jos lohkolla ei ole havaintoja pyretroidiresistenssistä, ensimmäinen käsittely tehdään pyretroidilla. Jos muita käsittelyjä tarvitaan, suositellaan käytettäväksi esimerkiksi Biscaya, Mospilan, Plenum tai Avaunt-valmisteita. Resistenssiriskin vähentämiseksi neonikotinoidien Biscaya ja Mospilan käyttö on Suomessa rajattu yhteen kertaan kasvukautta kohti. 

Sellaisella viljelyalueella, jossa viljellään sekä kevät- että syysöljykasveja, ja on tarve torjua rapsikuoriaisia syysöljykasveilta, toimitaan kuten tilanteessa, jossa alueella on havaittu resistenttejä kuoriaiskantoja. 

Rapsikuoriaisten torjunnassa tulee huomioida torjuntakynnykset. Älä ruiskuta, jos torjunnan kynnysarvoa ei ole saavutettu. Vältä myöhäisiä torjuntakäsittelyitä. Lähellä kukintaa rapsikuoriaiset aiheuttavat vähemmän vahinkoa ja torjunnan teho on heikompi. Myöhäiset käsittelyt ovat myös erittäin haitallisia rapsikuoriaisten luontaisille vihollisille. 

Vaihtele vaikutustavaltaan erilaisia valmisteita, jos pitää tehdä useampia ruiskutuksia.