Kasvitaudit ja niiden torjunta

Öljykasveilla merkittävimmät ja suurimpia satotappioita aiheuttavat kasvitaudit ovat pahkahome ja möhöjuuri. Pahkahomeen esiintyminen vaihtelee vuosittain ja sen kemiallinen torjunta kasvukaudella on mahdollista. Paras teho saadaan, kun torjuntaruiskutus tehdään täyden kukinnan alkuvaiheessa. Mikäli torjuntaa ei tehdä ja tautia on kasvustossa paljon, voivat sen aiheuttamat satotappiot olla suuret. Pahimmillaan lakoutuneesta, pahkahomeen mädättämästä pellosta ei saada lainkaan satoa.

Pahkahomeen tuhoama rypsipelto

Pahkahomeen tuhoama rypsipelto. Kuva: Asko Hannukkala

Möhöjuuri on kasvin juuria vioittava kasvitauti, joka säilyy maaperässä. Möhöjuuren kemiallinen torjunta ei ole mahdollista, vaan mikäli sitä esiintyy, tulee öljykasvien viljelyä tällaisilla lohkoilla välttää. Myös möhöjuuri voi aiheuttaa merkittäviä satotappioita.

Tautiriskien takia öljykasvit vaativat hyvän viljelykierron ja möhöjuuren yleisyyden takia suositeltava viljelyväli samalla lohkolla on 4–6 vuotta.

Muita öljykasveja vioittavia kasvitauteja ovat lehtihome, mustalaikkutauti, harmaahome, kalkkihome ja härmä. Lisäksi Rhizoctonia solani-sienen aiheuttamat tyvi- ja juuristotaudit ovat hyvin yleisiä. Näiden kasvitautien merkitystä satotappioiden aiheuttajana ei ole tutkittu Suomessa, mutta runsaana esiintyessään ne voivat verottaa merkittävästi satoa.

kasvitautitaulukko

Kuva: Asko Hannukkala

2000-luvun tautikartoituksissa pahkahometta ja lehtihometta esiintyi ainakin vähän miltei kaikilla havaintopelloilla. Kolmasosalla pelloista tauteja esiintyi yli 25%:ssa kasveista. Muut kasvustotaudit olivat selvästi harvinaisempia.

Kasvitautikuvaaja2

Kuva: Asko Hannukkala

Möhöjuurta löytyi ainakin vähän joka kolmannelta rypsi- ja rapsipellolta. Möhjuuren vakavasti tartuttamia peltoja oli kuitenkin hyvin vähän. Tyvi ja juuristotauteja löytyi lähes jokaiselta pellolta ainakin vähän.