Luomurypsin viljely

Tässä osiossa keskitytään tuomaan esiin oleellisimpia asioita luomuviljelyn näkökulmasta. Luomuviljelyssä kevätrypsiä viljellään nurmen esikasvina ja sitä viljellään perustettavan nurmen "suojaviljana".  Syysrypsiä taas viljellään lopetettavan nurmen jälkeen. Tämän osion on kirjoittanut Reijo Käki ProAgria Kymenlaaksosta.

Rypsin viljely luonnonmukaisessa tuotannossa ei oleellisesti poikkea sen viljelystä tavanomaisessa tuotannossa, joten koko tähän oppaaseen kannattaa tutustua.

Kevätrypsin viljelytekniikka luomussa

Lohkon valinta

Sopivan lohkon valinta on kevätrypsin viljelyssä erityisen tärkeää. Ehdoton edellytys viljelyn onnistumiselle on hyvärakenteinen multava maa. Luomuviljelyssä ravinteita on yleensä vähemmän ja kasvin on pystyttävä juuriston avulla keräämään niitä laajemmalta alueelta. Vain hyvärakenteisessa maassa rypsin on mahdollista kasvattaa riittävän laaja ja syvälle menevä juuristo, joka kykenee ottamaan hyvän sadon vaatimat ravinteet.

Maan muokkaus ja kylvö

Rypsi- ja rapsi tarvitsevat nopeaan itämiseen lämpöä ja kosteutta. Käytettävä muokkausmenetelmä valitaan maalajin mukaan huomioiden lämmön ja kosteuden säästö. Yleensä myöhästetystä, lämpimään maahan tehdystä kylvöstä kehittyy nopeasti aikaista kylvöä voimakkaampi kasvusto. Luomussa myöhästetyn kylvön tekemisestä lämmenneeseen maahan on todettu olevan hyötyä. Luomurypsin kylvö ajoittuukin usein kesäkuun alkupuolelle.

Kun maan kosteutta halutaan säästää, aloitetaan öljykasvilohkon muokkaus kynnöllä edellisenä syksynä. Kyntö olisi hyvä tehdä kuivaan aikaan, jotta maan rakennetta ei heikennettäisi. Kynnön jäljiltä maa pitää olla tasainen ja tarvittaessa tasaus tehdään jo syksyllä. Keväällä tasaiselle pellolle on helppo tehdä matala äestys kuivumisen estämiseksi. Tällä hidastetaan pellon kuivumista ja samalla idätetään siemenrikkakasveja. Tasausäestys antaa mahdollisuuden lykätä kylvöä kunnes maa on lämmennyt riittävästi. Kylvömuokkaus tehdään juuri ennen kylvöä vähän tasausäestystä syvempään. Rypsinsiemenet kylvetään muokkauskerroksen pohjaan muokkaamattomaan maahan noin 2-3 sentin syvyyteen.

Kylmillä, hikevillä mailla muokkauksilla pyritään ensisijaisesti nostamaan maan lämpötilaa. Esikasvin puinnin jälkeen kylvettävällä alus- tai pyydyskasvilla varjostetaan rikkoja ja otetaan ravinteet talteen. Keväällä alus- tai pyydyskasvusto muokataan pintaan kuivumaan. Tarvittaessa muokkaus uusitaan ja lopuksi pelto kynnetään matalaan maan lämmittämiseksi.  Sen jälkeen tehdään matala kylvömuokkaus ja tarvittaessa jyräys ennen kylvöä.

Lannoitus 

Rypsin lannoituksessa on mahdollista käyttää karjanlantaa. Lannan olomuoto vaikuttaa levitysajankohtaan sekä -tapaan. Lanta pyritään ensisijaisesti levittämään sijoittamalla se keväällä maan alle, jolloin liukoisen typen hävikki on mahdollisimman pieni. Kevät kosteuden säästämiseksi kuivalanta kannattaa levittää syksyllä ja lietelanta keväällä. Keväällä maan alla sijoitettu liete parantaa maan kosteustilannetta. Lihaluujauhosta tehdyt lannoitteet kannattaa sijoittaa kosteaan maahan kylvön yhteydessä. Kasvukaudella rypsin lisälannoitukseen on luomuhyväksytty eräitä lehtilannoitteita. Tarkista Eviran sivuilta luomuhyväksyttyjen lehtilannoitteiden käyttömahdollisuus.

Rikkakasvien torjunta

Rikkaäestyksillä pidetään maa siemenrikoista vapaana. Samalla ylläpidetään haihtumista estävää kahden sentin muokkauskerrosta maan pinnassa. Rikkakasvien torjumiseksi viimeisen äestyskerran yhteydessä voidaan kylvää kevätrypsin aluskasviksi apilanurmikasvusto. Aluskasvilla pyritään hillitsemään rikkojen kasvua. Toisaalta se ei ehdi kasvaa liian pitkäksi, jotta se haittaisi puintia.

Rikkakasvien torjunta pyritään hoitamaan rikkaäestyksellä ja aluskasvien avulla, jolloin kylvösiemenmäärä ei tarvitse kasvattaa rikkakasvien torjunnan vuoksi tavanomaisessa viljelyssä käytettävistä siemenmääristä. Luomuviljelyssä on kuitenkin hyvä käyttää siemenmääristä suosituksen ylärajaa, koska kylvö tapahtuu myöhemmin ja tasaisen tuleentumisen kannalta on eduksi vähäinen sivuversojen määrä.

  • Kylvösiemenmäärätaulukkoa voit tarkastella täältä

Kestorikat torjutaan nurmivuosina niitoilla kompensaatiopisteessä ja viimeisen nurmivuoden keskikesän kesannoinnilla. Siemenrikkoja voidaan torjua rikkaäestyksellä syksyllä, jos kylvö on tehty tasaiselle maalle ja pelto on jyrätty. Täystiheä kasvusto kilpailee hyvin rikkoja vastaan, mutta rikkaongelmat tulevat esiin, jos kasvusto jää harvaksi tai aukkoiseksi.

Tuholaisten torjunta

Varmistamalla rypsin hyvä alkukehitys voidaan vähentää merkittävästi kirppojen aiheuttamia ongelmia.

Rapsikuoriaisen torjunnassa tärkeimmät keinot ovat viivästetty kylvö ja loispistiäiskannan kasvattaminen. Luomurypsin myöhäisempi kylvöajankohta voi myös vähentää rapsikuoriaisen tuhoja. Aikaisemmin keväällä kylvetyt rypsipellot houkuttelevat kuoriaisia ja vähentävät rapsikuoriaisten määrää myöhemmin kylvetyillä luomupelloilla.

Loispistiäiskannan kasvattamiseksi on edellisvuoden rypsilohkon muokkauksessa hyödyllistä käyttää kevennettyä muokkausta tai suorakylvöä, etenkin lohkon reunaosissa. Muokkaustarvetta voidaan vähentää viljelemällä rypsiä seoskasvustona, kuten nurmen suojakasvina, jolloin rypsilohkoa ei tarvitse sadonkorjuun jälkeen muokata. Tämä on varteenotettava vaihtoehto etenkin luomutuotannossa. Jotta rypsistä ei olisi haittaa rikkakasvina ja loispistiäiset muuttaisivat tehokkaasta uusille rypsilohkoille, tulisi jääntirypsit niittää seuraavana kesänä ennen niiden kukkimista. Toisaalta rypsin sadonkorjuun jälkeen pellolle jäävä suojavilja estää sen, ettei maahan tippuneista siemenistä tule rikkakasveja viljelykiertoon. Loispistiäisten merkitystä rapsikuoriaisen torjunnassa voi parantaa myös sijoittamalla uuden rypsilohkon edellisvuoden rypsilohkon viereiselle lohkolle tai läheisyyteen.

Sadon kuivauksessa huomioitavaa

Ennen kuivausta kannattaa rypsiä pyörittää kuivurissa ja esipuhdistajalla ottaa rikkasiemenet pois. Kuivaus aloitetaan vasta rikkojen poiston jälkeen. Kuivasta rypsistä ei rikkasiemeniä saa enää samalla tavalla poistettua.

Syysrypsin viljelytekniikka luomussa

Syysrypsin viljelystä on luonnonmukaisessa tuotannossa vielä vähän kokemuksia ja tarkkojen, kaikkiin tilanteeseen sopivien ohjeiden antaminen ei sen vuoksi ole mahdollista.

Lohkovalinta, esikasvi ja maan muokkaus ja kylvö

Syysrypsin viljelyssä korostuu lohkovalinta. Lohkon pitää olla hyvin vettä läpäisevä eikä siinä saa olla vettä kerääviä painanteita. Syysrypsillä maan pH tason tulisi olla hyvä tai parempi. Viljelyn onnistumista voi haitata multamailla keväinen rouste. Savimailla ja karkeilla kivennäismailla ongelmana on maan liiallinen kuivuminen syysmuokkauksessa, jolloin taimettumisen onnistuminen jää sateiden varaan.

Ennen syysrypsinkylvöä tehtävillä maan muokkauksilla pyritään ensisijaisesti parantamaan edellytyksiä onnistuneelle talvehtimiselle. Maan vedenläpäisykykyä pyritään parantamaan viljelemällä esikasveina syväjuurisia kasveja ja tarvittaessa myös mekaanisesti muokkaamalla. Kuivassa maassa voidaan tehdä tiivistymien rikkominen matalalla (25–30 cm) jankkuroinnilla, jossa maata ei sekoiteta ja työskennellään vain pari senttiä tiivistymiskerroksen alapuolella. Toimenpide kannattaa tehdä ensimmäisenä viherlannoitus vuonna, jotta viherlannoituskasvien juuristo ehtii stabiloida mekaanisen muokkauksen vaikutuksen.

Syysrypsin paras esikasvi on apila(mailas)nurmi. Sadonkorjuun velvoitteen täytyttyä voidaan maata alkaa valmistelemaan syysrypsin kylvöä varten. Rikkakasvitorjunnan ja hyvän kylvöalustan saamiseksi nurmen lopetus kannattaa tehdä rikkomalla nurmikasvusto matalalla muokkauksella esimerkiksi kultivoimalla. Kasvuston annetaan kuivahtaa, jolloin myös mahdollisia kestorikkakasveja saadaan kuritettua. Kasvuston kuivatusta voi tehostaa juolannostimella (kultivaattori, jossa perässä pyörivä roottori), joka heittää kasvuston maan pinnalle kuivamaan. Lopuksi maa kynnetään muutamaa senttiä muokkauksia syvemmälle, jotta saadaan nostettua kosteampaa maata pintaan.

Luomusyysrypsin kylvössä on kokeiltu kylvömenetelmänä sen kylvöä kynnön yhteydessä piensiemenen kylvölaitteella, joka on kiinnitetty traktorin sivulle (katso kuva vasemmalla, kilkkaamalla kuvaa saat sen näkyviin suurempana). Kyntöauran perässä on pakkeri, joka tasoittaa kylvöksen ja samalla multaa siemenen. Kylvö voidaan tehdä myös kynnön jälkeen rikkaäkeellä, jossa on piensiemenen kylvölaite. Jyräystä voidaan käyttää kylvön jälkeen tasoittamaan mahdollisia kokkareita. Tavoitteena on saada ilmava maan rakenne, jonka pintakerroksessa on kosteutta ja maan pinta on hieman tiivistynyt eikä siinä ole kokkareita. Jokainen ajokerta kynnöksellä vähentää ilmatilavuutta ja heikentää veden läpäisevyyttä.  Menetelmästä on vielä vähän kokemuksia, mutta se on osoittautunut hyväksi.

Nurmen rikkomisen jälkeen on mahdollista käyttää myös toisenlaista kylvötekniikkaa. Ensin maa muokataan perinteisesti kynnön jälkeen, jonka jälkeen siihen ajetaan harjuja. Harjut auttavat taimea talvehtimisessa, vuodesta ja olosuhteista riippuen talvehtiminen voi onnistua harjun päällä, sivulla tai pohjalla.

Luomuviljelyssä syysrypsikasvuston perustaminen keväällä kylvettävän viljan aluskasvina on haastavaa. Keväällä tai rikkaäestyksen yhteydessä kylvetty syysrypsi kärsii helposti typen puutteesta ja on arka tuholaisvioitukselle. Viljan kanssa syysrypsin seosviljelyn onnistuminen edellyttää joko riittävän multaista lohkoa tai kunnollisen typpilannoituksen järjestämistä.

Lannoitus

Syysrypsi tarvitsee paljon typpeä, sillä se kylvetään loppukesästä. Syksyllä maksimi typpimäärä on kivennäismailla 50 kg/ha. Käytännössä syysrypsi kuitenkin tarvitsee enemmän typpeä ja siksi on tärkeää hyödyntää apilanurmen esikasvivaikutusta. Karjanlantaa käytettäessä pitää muistaa maksimi käyttömäärät ja levitys kannattaa tehdä kynnön alle.

Lihaluujauho antaa hyvät mahdollisuudet hoitaa syysrypsin syksyinen typpilannoitus. Lihaluujauhossa C/N – suhde on pieni, joten se aktivoi maassa hiilipitoisen aineksen mineralisoitumista, joka vapauttaa samalla typpeä kasvien käyttöön. Lihaluujauhon lannoitusvaikutus on miltei keinolannoitteen luokkaa. Lihaluujauholla pystytään nykyisten ympäristötukisäädösten mukaan antamaan syysrypsille kokonaan sen syksyllä tarvitsema typpilannoitus. Öljykasvit ovat herkkiä kalin puutteelle, joten kalin saannista pitää huolehtia lihaluujauhoa käytettäessä. Keväällä syysrypsille voidaan antaa täydennyslannoitus pintaan kun maa on riittävän kantavaa.

Sekä kylvövuoden syksyllä että satovuoden keväällä voidaan käyttää syysrapsille eräitä luomuhyväksyttyjä lehtilannoitteita (katso Eviran sivut). Tänä keväänä on hyväksytty myös ensimmäinen rikkilannos. Rikki on tärkeä ravinne öljykasveille.

Tuholaisten ja rikkakasvien torjuminen

Etanat voivat olla ongelma etenkin nurmen jälkeen. Nurmen mekaaninen lopetus ja kokkareiden rikkominen jyräämällä vähentää etanoiden määrää pellolla. Sluxx-etanasyöttiä voidaan käyttää myös luomussa. Varmin tulos saadaan kun syöttirakeet levitetään heti kylvön jälkeen ennen kuin etanat ehtivät tuhota kasvustoa.

Kestorikat torjutaan nurmivuosina niitoilla kompensaatiopisteessä ja viimeisen nurmivuoden keskikesän kesannoinnilla. Siemenrikkoja voidaan torjua rikkaäestyksellä syksyllä, jos kylvö on tehty tasaiselle maalle ja pelto on jyrätty. Täystiheä kasvusto kilpailee hyvin rikkoja vastaan, mutta rikkaongelmat tulevat esiin, jos kasvusto jää harvaksi tai aukkoiseksi. Syysrypsille kannattaa kylvää aluskasvi syksyllä tai viimeistään keväällä kilpailemaan rikkoja vastaan. Hyviä aluskasveja voisivat olla valkoapila ja monivuotiset heinäkasvit.