Alkusanat

© Vilja-alan yhteistyöryhmä 2017

Rypsi ja rapsi ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa viljelykierrossa ja keltaisina kesä-heinäkuussa kukkivat pellot ovat osa suomalaista peltomaisemaa. Rypsin ja rapsin viljelyala Suomessa on vaihdellut 2000-luvulla. Viljelyala oli ennätyssuuri vuonna 2010, jolloin rypsiä ja rapsia kasvoi 158 000 hehtaarin alalla. Vuonna 2016 rypsiä ja rapsia viljeltiin 62 000 hehtaarilla, ja kevätrapsiala ylitti ensimmäistä kertaa kevätrypsialan.

Tämä opas on suunnattu erityisesti rypsin ja rapsin viljelijöille ja viljelyn aloittamista harkitseville. Oppaaseen on pyritty keräämään tärkeimmät rypsin ja rapsin viljelytekniikkaan liittyvät asiat. Kevätrypsin ja -rapsin ja syysrypsin ja -rapsin viljelytekniikka on käsitelty oppaassa pääosin erikseen. Erillisessä luvussa paneudutaan lisäksi viljelytekniikkaan luomutuotannossa.

Rypsin ja rapsin viljelytekniikka poikkeaa joiltakin osin viljojen viljelytekniikasta. Viljelyssä voidaan käyttää samoja koneita kuin viljoillakin. Viljelyn suunnittelu alkaa lohkovalinnalla, jossa kannattaa varmistaa se, että maan rakenne ja pH ovat kunnossa. Öljykasvien viljelyssä tulee huolehtia hyvästä viljelykierrosta, koska öljykasveja voidaan viljellä samalla lohkolla vain joka 5. vuosi möhöjuuririskin vuoksi. Lohkovalinnan jälkeen on edessä tilan olosuhteisiin parhaiten soveltuvan lajikkeen valinta ja tässä yhteydessä pohdittavana on, kylvetäänkö rypsiä vai rapsia. Kasvukauden aikana on huolehdittava riittävästä lannoituksesta sekä kasvinsuojelusta. Viljoista poiketen rypsillä ja rapsilla tuhoeläinten torjunta on usein tarpeen rikkakasvien ja kasvitautien torjunnan lisäksi.

Olemme keränneet oppaaseen myös tietoa öljykasvien tuotannosta meillä ja maailmalla sekä niiden markkinoista ja tuotannon kannattavuudesta. Rypsin ja rapsin tuotanto on sopimustuotantoa. Rypsistä ja rapsista saadaan terveellisen kasviöljyn lisäksi valkuaispitoista rehua, jota käytetään valkuaistäydennyksenä eläinten rehuissa. Rypsin ja rapsin kysyntä on vakaata ja etenkin rehuvalkuaisesta on kotimaassa pulaa, mikä takaa tuotetulle sadolle varman menekin. 

Tämä opas on koottu VYR:n viljelyn kehittämistyöryhmässä kevään 2012 aikana. Opas on päivitetty keväällä 2017.

Kevään 2017 päivitystyöhön ovat osallistuneet:

Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
Kati Lassi, Avena Nordic Grain Oy
Jaakko Laurinen, ViljelijänBerner
Lasse Matikainen, ViljelijänBerner
Elina Nissilä, Boreal Kasvinjalostus Oy
Ulla Kommeri, Boreal Kasvinjalostus Oy
Anne Kerminen, Yara Suomi Oy
Petri Lintukangas, Peltosiemen Oy
Erja Huusela-Veistola, Luke
Pentti Ruuttunen, Luke
Asko Hannukkala, Luke
Jarmo Ketola, Luke  
Patrik Erlund, NSL
Katariina Mattila, VYR

Oppaan kirjoittamiseen osallistuivat vuonna 2012: 

Raimo Kauppila, Yara Suomi Oy
Sari Peltonen, ProAgria Keskusten liitto
Karri Kunnas, ETL ry
Jaakko Laurinen, Raisioagro Oy
Kenneth Ahlqvist, Avena Nordic Grain Oy
Patrik Erlund, NSL rf
Katja Hämäläinen, Boreal Kasvinjalostus Oy
Erja Huusela-Veistola, MTT (nyk. Luke)
Jarmo Ketola, MTT (nyk. Luke)
Pentti Ruuttunen, MTT (nyk. Luke)
Asko Hannukkala, MTT (nyk. Luke)
Reijo Käki, ProAgria
Marjo Serenius, Rautakesko Oy (nyk. Kesko Oyj)
Perttu Korolainen, Virgino, Kankaisten Öljykasvit Oy
Tuula Lehtonen, Suomen Mehiläishoitajain liitto SML ry
Kati Lassi, VYR/MMM
Päivi Tähtinen, VYR/MMM
Jukka Virolainen, VYR/MMM

Suuret kiitokset kaikille oppaan tekstejä kirjoittaneille ja niitä kommentoineille!

Alkusanat


Oppaan kuvat: MMM kuva-arkisto, Kati Lassi, Erja Huusela-Veistola (kuvat tuholaisista), Pentti Ruuttunen, Asko Hannukkala, Jarmo Ketola ja Heikki Jalli