Rukiin kalkitus ja lannoitus

Rukiin kalkitus

Viljat tuottavat parhaiten, kun pellon viljavuusluokka (pH) on vähintään hyvä. Ruis sietää kauran tavoin jonkin verran paremmin happamuutta, kuin muut viljat. Rukiille pH-tavoite eloperäisillä mailla on 6,0, karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7. Keskimäärin kalkituksella saatu sadonlisä on viljoilla 10 -2 0 % riippuen pellon pH:sta ja maalajista. Kalkitus parantaa kasveille käyttökelpoisten ravinteiden saatavuutta, mikä näkyy sadon laadussa ja määrässä. Kalkitus parantaa myös maan rakennetta erityisesti savi- ja hiesumailla. Kalkitus kannattaa aina perustaa voimassaolevaan viljavuustutkimukseen.

Lannoitus syksyllä

Syksyllä ruis lannoitetaan NPKS-lannoitteella. Ympäristötuen mukaan typpeä voi käyttää syksyllä enintään 30 kg/ha. Fosfori- kaliumlannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella.

Ruis versoo pääasiassa syksyllä, siksi on tärkeää huolehtia kasvuston riittävästä fosforin ja kaliumin saannista. Fosfori on tärkeää myös juurten ja versojen kehitykselle ja siten muiden ravinteiden hyödyntämiselle. Kalium parantaa talvenkestävyyttä ja parantaa rukiin kykyä vastustaa sienten aiheuttamia kasvitauteja.

Lannoitus keväällä

Syysrukiin kevätlannoitus ja kevätrukiin kylvölannoitus tehdään aina arvioidun satopotentiaalin mukaan. Rukiin lannoitus kannattaa yleensä tehdä yhdellä kertaa.

Syysruis aloittaa kasvunsa aikaisin keväällä, joten kevätlannoitus tehdään mahdollisimman varhain. Kevätlannoitukseen käytetään rikkipitoista typpilannoitetta. Mikäli pellon fosfori- ja kaliumtaso on matala voidaan osa syysrukiin fosforin ja kaliumin tarpeesta antaa kevätlannoituksen yhteydessä.

Syysrukiille voi ympäristötuen mukaan käyttää typpeä enimmillään 130 kg/ha ja kevätrukiille heikkokortisempana 120 kg/ha. Multavuuden lisääntyessä suositellaan typpilannoituksen vähentämistä 20 - 40 kg/ha. Erittäin multavilla mailla sekä turvemailla voi typpilannoitusta vähentää 40 - 60 kg/ha.

Typpilannoitusta suunniteltaessa tulee huomioida, että perustettaessa ruis heinänurmeen vapautuu maasta vähemmän typpeä. Myös suorakylvetyiltä ja kevyesti muokatuilta lohkoilta vapautuu kynnettyjä lohkoja vähemmän typpeä.

Kevätrukiin lannoitukseen käytetään NPKS-lannoitteita. Kevätrukiin fosforin ja kaliumin tarve on samansuuruinen kuin syysrukiilla.

Kasvukauden aikainen lisälannoitus

Jos kevään typpilannoitus osoittautuu liian alhaiseksi sato-odotuksiin nähden, kannattaa lisätyppi antaa korrenkasvuvaiheessa. Kasvukaudenaikaisella lisätyppilannoituksella voi lisätä rukiin satoa ja valkuaisen määrää.

Lisätypen voi antaa joko rakeisena tai nestemäisenä. Jos maassa on kosteutta, lisälannoitukseen kannattaa käyttää rakeista rikkipitoista typpilannoitetta. Kuivina kasvukausina kannattaa lisälannoitus antaa nestemäisenä.

Hivenlannoitus

Mailla, joiden pH on luokassa hyvä tai parempi, on syytä varmistaa hiventen riittävyys
Rukiin riittävä kuparinsaanti lisää siitepölyn määrää ja elinvoimaa, ja lyhentää siten heilimöintiaikaa ja vähentää torajyväsaastunnan riskiä. Myös boorin on todettu vähentävän torajyväisyyttä.

Lisää tietoa lannoituksesta:  Mavi: Ympäristötuen ehdot