Puinti

Rukiin olkimäärä on suurempi, korsi on pidempi ja sitkeämpi ja kasvusto on enemmän laossa kuin kevätviljojen, joten puinti on hitaampaa. Toisaalta rukiin puintiaikana korjuukauden alussa päivät ovat pitkiä, ja kasvusto päästään usein puimaan hyvissä olosuhteissa.

Puinnin ajoitus

Puintiajankohtaa päätettäessä tavoitteena on hyvä leivontalaatu ja sakonluku. Toisaalta puintikosteuden tulisi puinnin sujumisen ja kuivauskustannusten takia olla mahdollisimman alhainen. Sakoluvun kannalta rukiin paras puintiaika on noin 5 päivää keltatuleentumisen jälkeen. Rukiin sakoluku laskee vehnää nopeammin, ja uudetkin ruislajikkeet ovat suhteellisen herkkiä tähkäidännälle, joten puinnin kanssa ei kannata turhaan viivytellä. Kuivauskustannukset ovat merkittävä osa viljan tuotantokustannusta, joten vilja kannattaa esikuivata pellolla mahdollisimman kuivaksi, jos sääennuste lupaa hyviä ilmoja. Epävakaisen sään uhatessa riski laatumenetyksistä on kuitenkin suuri.

Leikkuupöydän säädöt

Lakoisuus ja pitkä korsi asettavat suuret vaatimukset leikkuupöydän rakenteelle ja säädölle, jotta viljan leikkuu ja syöttö puimakoneeseen sujuu tasaisesti ja häiriöttä. Syöttöruuvin ja pöydän välystä voi olla tarpeen lisätä, jos olkea on runsaasti. Jos syöttöruuvi pyrkii kietomaan, syöttösormet säädetään luovuttamaan puitava massa aikaisemmin.

Rukiin puinnissa pöytätappiot ovat usein selvästi suuremmat kuin puintikoneiston tappiot. Tappiot ovat suurimmat jakolaitteiden kohdalla. Tavallinen kolmiosainen jakaja on usein paras säätää siten, että jakajan kärki kulkee laon päällä ja lako rajataan leikkuuterällä. Jakajan ohjaimet säädetään siten, ettei kasvusto kietoudu laonnostokelan päätyyn tai kaadu puimurin etupyörän alle. Yksinkertainen kaarijakaja on lakoisen rukiin puinnissa käytännöllinen. Kaarijakaja painaa kasvuston alas ja leikkauslinja rajataan leikkuuterällä.
Lakokasvustossa hyvät laonnostimet ovat kullan arvoiset. Laonnostokela säädetään eteen alas terän päälle, ja kehänopeus hieman ajonopeutta suuremmaksi, niin että laonnostokelan piikit auttavat laonnostimien nostamat tähkät pöydälle.

Pitkäolkisessa pystyrukiissa laonnostokelan kehänopeus säädetään vähän ajonopeutta hitaammaksi, jolloin kela kevyesti ”työntää” viljaa poispäin puimurista. Tällä tavoin voidaan pitkäolkinen pysty ruis syöttää tyvi edellä koneeseen, jolloin syöttöruuvi ei pääse vetämään viljaa juurineen.

Puinti sujuu parhaiten myötä- tai sivulakoon. Koska kasvusto on pitkää, syöttöruuvi vetää vastalakoon puitaessa viljaa juurineen koneeseen. Mukana tuleva maa tylsyttää leikkuuterän ja tukkii puimurin erottelupinnat. Vastalakoon puitaessa olki myös kietoutuu todella herkästi puintikela ympärille.

Puimurin säädöt

Puintikoneiston perussäädöt ovat samat kuin muidenkin viljojen puinnissa. Puimurin käyttöohjeessa, ohjaamossa ja usein myös säätökohteiden lähistöllä on kerrottu ohjeelliset säädöt, joilla puinti kannattaa aloittaa. Säätöjä tulee muuttaa, jos tukkeumia esiintyy, viljan seassa on paljon roskia tai rikkoutuneita jyviä tai jos peltoon menee paljon jyviä. Paljon on enemmän kuin kaksi jyvää kämmenen alalla. Irtojyvien lisäksi on hyvä tarkkailla, onko kokonaan puimattomia tähkiä esimerkiksi leikkuukaistan rajoilla tai osittain puimattomia tähkiä olkien seassa. Uusissa puimureissa yleiset tappioilmaisimet ovat käytännöllisiä varusteita, mutta niidenkin toiminta pitää tarkistaa aika ajoin.

 Kelan ja varstasillan väli on varstasillan etuosassa 12-6 mm.  Puintikelan kierrosluku on 25 -32 m/s. Jos puintikelan halkaisija on 45 cm, kierrosluku on tällöin 1050 - 1350 kierrosta/min (vastaavasti 55 cm kelalla 900 -1100 kierrosta /min ja 60 cm kelalla 800 -1100 kierrosta/min). Puinti kannattaa aloittaa isommalla puintivälillä (12-9 mm) ja reippailla kelan kierroksilla. Jos kelan kehänopeus on liian hidas, on riski että olki kietoutuu kelan ympärille. Jos irtipuinti ei ole riittävä, voidaan puintiväliä pienentää ja kelan kierroksia lisätä.

Yläseulan läppäväli saa rukiin puinnissa olla 16 -12 mm kuten muillakin viljoilla. Alaseula voi olla pienempi, esimerkiksi 12 -10 mm. Rukiin siemen on painava ja pieni, joten se kestää reilusti tuulta. Tuuli suunnataan seulaston etuosaan.

Ruis on usein ensimmäinen kasvi, jota puimurilla talven jälkeen puidaan. Talven aikana kohlinten pohjakaukalot ovat ruostuneet, jolloin vilja ei luista kunnolla, vaan kaukalot täyttyvät ja tukkeutuvat. Ongelma voidaan välttää kiinnittämällä kohlinten jatkeisiin köyden- tai kiilahihnan pätkät, jotka kohlinkaukaloissa heiluessaan estävät tukkeutumisen.

Sateisena syksynä sakoluku laskee herkästi. Kannattaa seurata sääennustuksia ja sakolukupalvelua. Puintiin on ryhdyttävä pian rukiin keltatuleentumisen jälkeen. Puintiajankohdan valitseminen: ruis on valmista ja kosteus laskenut alle 30 %, mutta sakoluku ei ole vielä laskenut. Hyvällä lajikkeella on korkea ja kestävä sakoluku. Sadonkorjuun jälkeen vilja on heti kuivattava