3. Rukiin tuotannon kannattavuus

Syysruis pärjää hyvin kannattavuusvertailuissa muiden viljojen kanssa, jos sen sato on 4 000 kg/ha paremmalla puolella. Rukiin satotaso on parantunut merkittävästi uusien lajikkeiden, erityisesti hybridilajikkeiden myötä. Kevätrukiin kannattavuus jää rehuviljojen tasolle matalan satotason takia. Syysrukiin viljelyssä on epävarmuustekijöitä esimerkiksi talvehtimisen onnistumisen osalta ja se vaatii erilaista viljelyyn panostamista kuin muut viljat.

Syysrukiin viljelyn onnistumisessa on suuria eroja. ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tuloksissa paras neljännes tuottaa satoa 4000-5000 kg/ha, kun se heikoimmalla neljänneksellä jää 1000-2000 kg/ha. Suurimpana syynä satoeroihin on lajikevalinta, mutta myös pellon peruskunto ja tuotantopanosten käyttö selittää satoeroja jonkin verran. Korkeimpiin satoluokkiin on päästy esimerkiksi panostamalla kasvinsuojeluun (rikkakasvitorjunta, kasvunsääteen käyttö ja talvituhojen torjunta) enemmän kuin heikommissa satoluokissa.

Kustannusvertailussa rukiin muuttuvat kustannukset kuten siemen-, lannoitus- ja kasvinsuojelukustannukset ovat samaa tasoa tai jonkin verran muita viljoja pienemmät, mutta työkustannus on isompi erityisesti sadonkorjuun osalta. Tuotantokustannus on muita viljoja suurempi matalan sadon takia. Rukiin saamat tuet ovat hieman kevätviljoja korkeampia, koska syysviljat ovat saaneet EU-tuotantopalkkiota vuoteen 2010 asti. Syysviljoilla kylvetyillä lohkoilla voi talvikaudesta 2010 - 2011 lähtien täyttää ympäristötuen kasvipeitteisyysvaatimuksia, kun peltokasvien tuotantopalkkio poistuu.

Kuva 4. Rukiin viljelyn kilpailukyky. Kuvassa syysrukiin kannattavuus eri satotasoilla vuoden 2008 tulosten mukaan. Jos rukiin sato on yli 4 tn/ha, sen kannattavuus yltää parhaimpien viljojen tasolle. Nettovoitto kuvaa kasvintuotannon tulosta, kun satotuotoista ja tuista vähennetään pois kaikki kustannukset sisältäen viljely-, työ-, kiinteät kustannukset. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki.