Tuotannon kannattavuus

Mallasohran tuotannon kannattavuuteen vaikuttavat eniten saavutettu satotaso, sadosta saatu hinta ja viljelyn kustannukset. Mallasohran taloudellinen tulos on ollut ProAgrian viljelyn kehittämisryhmissä viimeisen viiden vuoden aikana kevätviljoista parhaimpien joukossa, yhdessä kevätvehnän kanssa (Kuva 1). Kyseisellä ajanjaksolla mallasohran kannattavuus on ollut runsas 120 euroa hehtaarilta parempi rehuohraan verrattuna kate A tunnusluvulla mitaten. Mallasohran sato on ollut keskimäärin 3 980 kg/ha vuosien 2002-2012 aikana, mikä on noin 240 kg rehuohran satoja suurempi.

Kevätviljojen ja rypsin taloudellinen tulos

Kuva  1. Mallasohran (harmaa pylväs) taloudellinen tulos on ollut viimeisen viiden vuoden aikana kevätviljoista parhaimpien joukossa. Aineisto koostuu ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tuloksista noin 800-2500 ha:lta ja 200-300 tilalta vuosittain. Kate A saadaan, kun viljelyn satotuotoista ja tuista vähennetään pois muuttuvat kustannukset, kuten kylvösiemen-, lannoitus- ja kasvinsuojelukulut. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014.

Sadosta saatu hinta on alkanut vaikuttaa viime vuosina merkittävästi lopulliseen kannattavuuteen. Mallasohran toteutunut viljelijähinta vuosina 2010–2012 on ollut 24 euroa tonnilta parempi rehuohraan verrattuna, ja hehtaarikohtaiset satotuotot vastaavasti siten lähes 200 euroa hehtaarilta rehuohraa paremmat.

Mallasohran viljelyn kustannukset ovat samaa tasoa rehuohran ja kauran kanssa, ja maltillisemman typpilannoituksen takia selvästi kevätvehnää pienemmät (Kuva 2). Mallasohran suurempi lannoituskustannus rehuohraan ja kauraan nähden johtuu pääosin ostolannoitteiden käytöstä, sillä rehuviljojen viljelyssä karjanlantaa käytetään enemmän lannoituksessa. Kasvinsuojelukustannus mallasohran viljelyssä on samaa tasoa rehuohran kanssa, vaikka mallasohralla esimerkiksi tautitorjunta on yleisempää kuin rehuohralla. Kasvinsuojelukustannukseen vaikuttavat kuitenkin paljon ainevalinta sekä valmisteiden hankinta-ajankohta. Muut muuttuvat kustannukset, joihin kuuluvat pääosin poltto- ja voiteluaineet, ovat mallasohralla kevätviljoista pienimmät.

Muuttuvat kustannukset viljelykasveittain

Kuva 2. Mallasohran viljelyn kustannukset ovat hieman korkeammat kuin rehuohralla ja kauralla, mutta selvästi kevätvehnän kustannuksia pienemmät. Aineisto koostuu ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tuloksista noin 800-2500 ha:lta ja 200-300 tilalta vuosittain. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014.

Viljelyssä onnistuminen vaihtelee paljon tilojen välillä. Parhaimmat tilat saavat suunnitelmallisen viljelyn myötä 700-1 000 kiloa keskimääräistä parempia hehtaarisatoja. Myös sadon myyntiajankohta ja siihen liittyen markkinaosaamisen merkitys on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 2012 kannattavuudeltaan parhaimmat tilat saivat mallasohrasta noin 20 euroa tonnilta enemmän kuin heikoimmat tilat.

Viljelykustannukset olivat vuonna 2012 parhaimmilla tiloilla keskimäärin 40 euroa hehtaarilta pienemmät ja kokonaiskustannukset yhteensä noin 125 euroa hehtaarilta pienemmät kuin heikoimmilla tiloilla. Suuret erot kustannuksissa johtuivat pääosin lannoituskustannuksesta ja koneiden aiheuttamasta pääomakustannuksesta. Lannoitteiden ostoajankohta ja lannoitelajin valinta on vaikuttanut viime vuosina paljon lopulliseen lannoitekustannukseen. Mikäli konepääoma on mitoitettu oikein tuotantoon nähden ja toisaalta on osattu hyödyntää oikein tilayhteistyön, yhteishankintojen tai urakoinnin mahdollisuus, saadaan konekustannukset pidettyä aisoissa. Parhaimmat tilat ovat pienemmillä kustannuksilla yltäneet 1 790 kiloa parempaan hehtaarisatoon ja 590 euroa hehtaarilta parempaan taloudelliseen tulokseen mallasohran tuotannossa kuin heikoimmat tilat.

Teksti ja kuvaajat päivitetty 5.5.2014