UUTISIA VILJAKETJUSTA

Viime kasvukauden olosuhteet huomioon viljan punahomeriskin pienentämiseksi

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 4.4.2018

Vaikea korjuukausi viime syksynä heijastuu väistämättä punahomeen riskiin tänä vuonna. Mikäli viljasato jäi syksyllä korjaamatta peltoon, samalle lohkolle ei kannata kylvää nyt keväällä lainkaan viljaa, vaan jotain muuta kasvia tai hyödyntää kasvukausi pellon vesitalouden ja maan rakenteen kunnostusvuotena.

Korjaamatta jäänyt kasvusto on syytä murskata ja muokata peltoon tai olosuhteiden niin salliessa polttaa. Näin vähennetään punahomeen leviämisen riskiä ja saadaan parempi kasvuunlähtö uusille kylvöksille. 

Siemenen testaus ja kunnostus nyt erityisen tärkeää 

On myös tärkeää huolehtia kylvösiemenen laadusta. Oman siemenen lajittelu ja peittaus, tai tarkastetun ja peitatun ostosiemenen käyttö vähentävät punahomeen leviämisen riskiä.  

Jos aiotaan käyttää tilan omaa siemenentä, siemenen itävyys ja terveys on testattava mahdollisimman pian. Korkeiden hometoksiinipitoisuuksien takia hylättyjä eriä ei tule käyttää kylvösiemeneksi, ainakaan ilman tehokasta lajittelua ja peittausta. Toksiinitulos osoittaa, että siemenessä on myös punahometta. Käyttämällä tällaista siementä on vaarana siirtää ongelma ensi kesän satoon. Kevyet ja pienet jyvät ovat usein pahiten taudinaiheuttajien ja homeiden tartuttamia, joten ne on syytä lajitella pois.  

Kaura hyville lohkoille 

Kauralla on ollut useiden seurantavuosien tulosten mukaan viljoistamme eniten hometoksiiniongelmia. Sen takia kaikki viljelytekniset toimet punahomeen hallitsemiseksi on otettava käyttöön, jotta ongelma saadaan hallintaan ja sään aiheuttamaa riskiä pienennettyä.  

Kauraa pidetään vaatimattomana kasvina, joka menestyy heikoimmillakin peltolohkoilla. Näin varmasti onkin, mutta kaura hyötyy muiden viljelykasvien tavoin hyvistä kasvuolosuhteista. Silloin myös sen kestävyys punahomeita vastaan paranee. Erityisesti elintarvikekäyttöön tarkoitettu kaura ansaitsee paikkansa tilan parhaille lohkoille. Kauran esikasviarvo on viljoista parhain, joten kauraa kannattaa kierrättää tilan sisällä eri lohkoilla.  

Kauran kylvön kanssa ei ole syytä myöskään viivytellä, vaan kylvää se niin aikaisin kuin mahdollista tai ainakin rytmittää kylvöaikaa sääriskin hajauttamiseksi.

Myös valitsemalla eri kasvuajan lajikkeita voidaan hajauttaa punahomeen riskiä. Aikaiset lajikkeet ja aikaiset kylvöt päästään yleensä korjaamaan hyvissä olosuhteissa, jolloin varmistetaan sadon hyvä laatu ja pienennetään poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa toksiiniriskiä. Toisaalta, ottamalla viljelyyn sekä aikaisia että myöhäisempiä lajikkeita, joilla kukinta rytmittyy eri aikaan kasvukaudesta, voidaan hajauttaa riskiä sille, että tartunnalle otolliset sääolosuhteet osuvat samaan kriittiseen hetkeen koko viljelyalalle.  

Viljanostajilta saa lisätietoa suositelluista, käyttötarkoitukseen sopivista lajikkeista. VYR on myös päivittänyt nettisivuillaan taulukon eri kauralajikkeiden DON-toksiinipitoisuuksista vuoden 2017 teollisuuden ja kaupan vastaanottotiedoilla. 

VYR toteuttaa myös ensi kesänä viljan DON-toksiiniseurantaa ja tiedottaa tilanteesta kasvukauden aikana sekä korjuukauden lähestyessä. 

Tietoa ja välineitä hometoksiinien hallintaan

Viljan hometoksiinien hallinnan tärkeimmät työkalut on koottu VYR:n ohjeisiin www.vyr.fi/fin/viljelytietoa/turvallisuusseuranta/. Kaikilla viljoilla on riski punahometartuntaan ja kohonneisiin toksiinipitoisuuksiin, mutta kauralla on ollut viljoistamme eniten näitä ongelmia. Tämän vuoksi etenkin kauran viljelyssä tulisi ottaa käyttöön kaikki ne viljelytekniset toimenpiteet, joilla hometoksiiniriskiä voidaan pienentää. Koko ajan tehdään lisäselvityksiä ja tutkimuksia, joiden avulla haetaan lisäymmärrystä punahomeen biologiasta ja sitä kautta uusista ratkaisuista hometoksiiniriskien vähentämiseksi viljasadossa. Keskeisessä roolissa ovat hyvät viljelymenetelmät ja hometoksiiniriskin pienentäminen jo kasvukauden alkumetreiltä lähtien. Sääolosuhteet vaikuttavat kuitenkin eniten punahomeen toksiinien esiintymiseen.

Lisätietoja:
Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi
Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 029 5326126, veli.hietaniemi a luke.fi
Mirja Kartio, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 534 5510, mirja.kartio a evira.fi
Elina Sieviläinen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 848 6094, elina.sievilainen a evira.fi