UUTISIA VILJAKETJUSTA

Luomuviljaseminaarin videot ovat nyt katsottavissa

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 14.12.2017

Vilja-alan yhteistyöryhmän ensimmäinen luomuviljaseminaari järjestettiin Salossa tiistaina 28.11.2017. Mukana oli niin luomuviljelijöitä, siirtymävaiheessa olevia, luomuun siirtymistä harkitsevia kuin luomuviljelystä muutoin kiinnostuneita.

Alla lyhyet tiivistelmät päivän esityksistä sekä linkit, joista esitykset voi katsoa videolta kokonaisuudessaan. Luomuviljaseminaarin kaikki esitykset voit katsoa myös täältä 

Markkinakatsaus 
Tarmo Kajander, Hankkija

Hankkijan viljakaupasta ja rehuraaka-aineiden hankinnasta vastaava johtaja Tarmo Kajander kertoi luomuviljojen markkinatilanteesta erityisesti rehunäkökulmasta. Luomuviljamarkkinat ovat olleet viime aikoina kysyntävetoiset ja hintatasot näin ollen vahvalla tasolla. Luomuviljan teollinen rehukysyntä on vielä Suomessa pientä ja siksi altista vaihteluille. Lähialueen, esimerkiksi Ruotsin ja Baltian, tarjontatilanne vaikuttaa meillekin nopeasti.

Katso Kajanderin esitys

Luomumyllyviljojen markkinat ja laatuvaatimukset
Tero Hirvi, Fazer Mylly 

Viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi paneutui markkinoihin myllyjen näkökulmasta. Luomukauratuotteiden ja sitä kautta luomukauran kysyntä on ollut vahvassa nousussa. Luomuvehnälle- ja rukiille on tasaista peruskysyntää. Hirvi kertoi myös luomuviljoille asetuista laatuvaatimuksista myllypuolella. 

Katso Hirven esitys

Luomurehun ja luomumaitotuotemarkkinoiden näkymät
Mirva Tollet, Valio

Kategoriapäällikkö Mirva Tollet painotti asiakkaiden ja kuluttajien kuuntelun tärkeyttä myös luomumarkkinoilla. Suomessa luomun osuus on vielä suhteessa pieni, kun verrataan naapurimaihin Tanskaan ja Ruotsiin. Kasvun kuitenkin ennakoidaan jatkuvan myös Suomessa. Tilanne on nyt luomurehujen osalta erittäin haasteellinen ja heikentynyt keväästä, mikä voi tulevana vuonna vaikuttaa luomumaidon määrän. 

Katso Tolletin esitys 

Luomusiementuotanto 
Auvo Heikkilä, Heikkilän tila

Siementuottaja Auvo Heikkilän mukaan siementuotannossa kysyntää on kaikista viljoista. Hukkakaura kuitenkin vaanii kaikkialla. Luomusiementuotannossa tärkeintä on huolellisuus – sopiva siementuottaja onkin sellainen, jolla on taipumusta putsata nurkkia. Luomuun siirtyviä viljelijöitä Heikkilä kehoittaa verkostoitumaan muiden luomutuottajien kanssa. 

Katso Heikkilän esitys

Luomuun soveltuvat lajikkeet
Leena Pietilä, Boreal Kasvinjalostus 

Kasvinjalostaja Leena Pietilä kertoi, että luomussa menestyvät pääosin samat lajikkeet kuin tavanomaisella puolella. Jalostustavoitteet tukevat myös luomutuotantoa. Luomulajikejalostusta onkin vielä vähän. Luomutestausta kuitenkin tarvitaan ja siihen panostetaan enenevissä määrin.

Katso Pietilän esitys 

Luomutuotannon kannattavuus
Pekka Terhemaa, ProAgria 

Kehityspäällikkö Pekka Terhemaan mukaan luomutuotannossa olennaista on tilan johtaminen kannattavasti. Luomun kannattavuus on viime aikoina ollut parempi kuin tavanomaisella puolella. Kuitenkin myös luomussa hinnat nousevat ja laskevat. Luomukasvintuotannon kannattavuus syntyy panostuksesta peltojen kuntoon, hyvästä viljelykierrosta sekä kestorikkojen hallinnasta.

Katso Terhemaan esitys 

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot
Heikki Ajosenpää, ProAgria 

Luomuasiantuntija Heikki Ajosenpää kertoi, että luomussa rikkakasvien hallinta perustuu ennakointiin. Rikkojen hallinta muuttuu haastavammaksi, kun lannoitusta lisätään. Tiheät, monilajiset kasvustot eivät jätä tilaa rikoille. Luomussa lannoituksen perusteena ovat viherlannoitus ja luomulanta. Tutkimusta ja kokeita luomulannoitteista on kuitenkin vasta vähän.  

Katso Ajosenpään esitys

Luomuviljakaupan dokumentit 
Sampsa Heinonen, Evira

Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinosen mukaan luomuvalvonnan etuna on se, että suomalaisen luomutuotannon maine pysyy hyvänä. Suomalaisesta luomuviljasta jäämiä ei ole löytynyt, mistä voimme olla ylpeitä. Monen muun maan kohdalla tilanne ei ole näin hyvä. Heinonen kertoi, että luomuvalvonta muuttuu EU:n uuden luomuasetuksen tiimoilta tarveperusteiseksi. Vähäriskisen toiminnan valvontaväli voi olla 24 kuukautta. 

Katso Heinosen esitys