UUTISIA VILJAKETJUSTA

Punahomeen DON-toksiinin esiintymistä eri kauralajikkeissa eri vuosina kartoitettu

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 10.10.2017

VYR on selvittänyt kaupan ja teollisuuden vuosina 2014-2016 vastaanottamien kauralajikkeiden DON-pitoisuuksia Suomessa. Yhteensä mukana oli runsaat 12 200 kauranäytettä. Mittaustulokset on saatu kaupan ja teollisuuden itse tekemistä pika-analyyseistä. Analyysimenetelmät vaihtelivat yrityksittäin. Aineiston tilastollisesta käsittelystä vastasi Luonnonvarakeskus Luke.

Kartoituksen tulokset on koottu oheiseen yhteenvetotaulukkoon siten, että vain sellaisten kauralajikkeiden, joista oli vähintään 10 näytettä, tulos esitetään. Tulos on esitetty mediaanilukuna eli tulosjoukon keskimmäisenä arvona, joka kuvaa lajikkeen tulosta tämän tyyppisessä tarkastelussa parhaiten. On huomattava, että sellaisten lajikkeiden kohdalla, joilla näytemäärä on vähäinen, vaikuttavat viljelyolot ja alue voimakkaasti tulokseen.

Oheinen lajiketaulukko ei ole selvitys kauralajikkeiden kestävyydestä punahomeen toksiineihin, koska tiedetään, että kestäviä kauralajikkeita ei ole. Punahomeen toksiinien esiintymiseen vaikuttavat eniten sääolosuhteet. Jokaisessa lajikkeessa voi esiintyä yksittäisiä korkeita tai matalia pitoisuuksia. Herkkyyseroja voidaan kuitenkin nähdä eri vuosina. Esimerkiksi vuonna 2016, kun punahomeen toksiineita havaittiin paljon, on nähtävissä enemmän eroja lajikkeiden välillä kuin riskittömämpänä vuonna 2014.

Punahomeen toksiineita voidaan hallita parhaiten viljelyteknisin keinoin, joista merkittävimpiä ovat terveen, kunnostetun ja peitatun kylvösiemenen käyttö, viljelykierto, ja elinvoimaisen, ravinnetilaltaan tasapainoisen kasvuston aikaansaaminen. Kaikista varotoimista huolimatta saattaa riskivuosina esiintyä toksiineita. Punahomeen pääasiallinen tartunta tapahtuu kauran kukinta-aikana. Mikäli sääolosuhteet ovat taudille suosiolliset, punahomeen tartunta on myös mahdollista sadonkorjuuta edeltävinä viikkoina. Tartunta voi olla voimakasta, mikäli hyvin kosteat ja sateiset sääolosuhteet osuvat riskiajankohtiin. 

Valitsemalla eri kasvuajan lajikkeita sekä rytmittämällä kylvöaikaa, voidaan hajauttaa toksiiniriskiä. Aikaiset lajikkeet päästään korjaamaan hyvissä olosuhteissa, jolloin varmistetaan sadon hyvä laatu ja pienennetään poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa toksiiniriskiä. Toisaalta, ottamalla viljelyyn sekä aikaisia että myöhäisempiä lajikkeita voidaan jakaa kukinnan aikaisten sääolosuhteiden riskiä.  

DON-toksiinipitoisuus eri kauralajikkeissa 

Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi; Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. +358 29 5326126, veli.hietaniemi a luke.fi