UUTISIA VILJAKETJUSTA

Puinnit pian loppusuoralla – laatu heikkenee kovaa vauhtia

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 3.10.2017

Puinnit etenivät viime viikolla lähes koko maassa, vaikka ilmankosteus oli monin paikoin korkealla. Sadon laatu heikkenee, mitä pidemmälle korjuu etenee. Lakokohdat itävät paikoin pahasti. Tämänhetkisten arvioiden mukaan puimatta jää lakoviljoja sekä kevätrapsia. Monilla tiloilla taloudellinen tappio on huomattava.

Puintien eteneminen, tilanne 2.10.2017 (ks. taulukko)

Uudellamaalla viime viikon kuivahko sää pelasti osan sadosta. Laatu on kuitenkin kärsinyt syksyn olosuhteista. Vehnien sakoluku on laskussa. Hehtopainot ovat olleet kohtuullisen hyvällä tasolla, jopa normaalia korkeampia. Valkuaispitoisuudet ovat vaihdelleet matalahkosta normaaliin, mutta huippuja ei tänä vuonna ole saatu. Kasvustoissa on esiintynyt lakoontumista ja niissä paikoin itämistä. Pystyviljassa on havaittu vain vähän tähkäidäntää. Korkeita DON-arvoja on havaittu muutamissa kauraerissä.

Rapsin lisäksi myös härkäpapua ja kevätvehnää on monilla tiloilla vielä paljon puimatta. Puimatta jää tämänhetkisten arvioiden mukaan jonkin verran kevätrapsia sekä mahdollisesti myös lakoviljoja, härkäpapua ja hernettä. 


Varsinais-Suomessa eilinen maanantai oli sateeton ja tuulinen, joten sadonkorjuu eteni vauhdilla. Kuivatuskustannukset ovat olleet koko syksyn korkeat ja kuivatuskapasiteetti on hidastanut puintien etenemistä. Toistaiseksi pellot ovat kantaneet hyvin. Korjattu sato on ollut määrältään keskimääräistä parempi. Vain lakokasvustoissa esiintyy tähkäidäntää tai ränsistymistä. Lakoa Varsinais-Suomessa onkin hyvin vähän. Puimatta jää vain lakoviljoja sekä mahdollisesti kevätrapsia ja härkäpapua. 


Myös Satakunnassa sadon laatu heikkenee, mitä pidemmälle sadonkorjuu venyy. Vehnien sakoluvut ovat laskeneet ja lakopaikossa on tähkäidäntää ja homeita.

Puinnit maalissa osalla tiloista

 
Kanta-Hämeessä lakoontumista on melko runsaasti, ränsistymistä kosteilla paikoilla sekä satunnaista tähkäidäntää. Joitakin satunnaisia kasvustoja jää puimatta. Melko monella tilalla puinnit on saatu jo maaliin. Sumu oli viime viikolla riesana osissa maakuntaa. Ilmankosteus oli läpi viikon 90-100 %, joten vaikka alkuviikosta erien kosteudet olivat vain 20-22% paikkeilla, nousi viljojen kosteus sumun myötä noin yhden prosentin päivässä.


Kanta- ja Päijät-Hämeessä sakoluvut tippuvat edelleen. Lakopaikkoja on jonkin verran ja niissä kasvustot ovat itäneet. Valmiit kasvustot ränsistyvät nopeasti. Hämeessä puimatta jää lähinnä lakoviljoja. 


Kymenlaaksossa viime viikon poutajaksolla puinnit etenivät ripeästi, mutta luvatusta poudasta huolimatta viikonloppuna ei päästy ollenkaan sadonkorjuuseen. Eilen maanantaina käytettiin tehokkaasti hyväksi luontoäidin kädenojennus ja myrskytuulen ansiosta puinnit jatkuivat yöhön saakka. Jotkut puivat jopa läpi yön.

Leipälaatuisen vehnän määrä huolettaa myös Kymenlaaksossa. Lakopaikat eivät ainoastaan idä, vaan kasvavat komeaa orasta. Kevätvehnien jyvissä on itämisen merkkejä, josta tietenkin myös huonot sakoluvut kertovat. Jos alkaneen sadejakson jälkeen päästään vielä puimaan, ei puimatta jää kovin paljoa. Jos kuivaa poutaa ei enää tule, on tilanne huono. Pahasti veden vaivaamille lohkoille ja pehmeille mutamaille ei päästä sadonkorjuuseen.

Korkea ilmankosteus hidastanut sadonkorjuuta


Pirkanmaalla on jouduttu puimaan pienessä tihkusateessakin. Ajoissa puiduissa erissä laatu on kohtalainen, mutta myöhemmin puiduissa heikohko. Kaurassa on läpikasvua ja itämistä. Joillakin tiloilla puinnit ovat loppusuoralla tai peräti valmiina. Herneet, pavut sekä rypsit ja rapsit ovat kuitenkin vielä lähes täysin puimatta. Todennäköisesti satoa jää peltoon, sillä märät pellot eivät kanna eivätkä metsänreunat kuivu.


Myös Etelä-Savossa tilakohtaiset erot ovat suuria – jotkut saaneet puitua kaikki, osa alle puolet. Puimatta jää arviolta 15 % sadosta. Laatu on heikko. Osa kasvustoista on jo murskattu maahan tai paalattu rehuksi. Vehnästä suurin osa on jäämässä puimatta, jos säässä ei tapahdu merkittävää muutosta. Sama tilanne on valkuaiskasvien kanssa. Kuivikkeista tulee näillä näkymin ankara pula ensi talvena. Kuivausajat ovat myös noin puolta pidemmät kuin viime vuonna, joten kustannukset ovat kivunneet korkealle. 


Pohjois-Savossa viime viikon korkeapaine meni sumussa ja oli vain yksi kunnollinen puintipäivä. Ilmankosteus on ollut korkealla ja tihkusadetta on tullut lähes päivittäin. Puintikosteudet ovat olleet 25–30 % välissä, jopa ylikin. Tuoresäilöntään on puitu jopa vesisateessa. Tuoreviljassa onkin nyt homehtumisriski. 


Hehtopainot ovat alkaneet laskea nopeasti. Sää muuttuu sateiseksi, eikä kunnon puintipäiviä ole juuri enää luvassa. Tilat eivät saa omista siemenistä siementavaraa. Pohjois-Savossa tämä vuosi on katovuosi. Viljan korjuuseen menee kaksinkertainen työaika normaaliin verrattuna, työtä tehdään paljon pimeässä ja väsyneinä. Myös kuivikkeista tulee olemaan pulaa. Puimatta jää kauraa, ohraa, vehnää, ruista ja öljykasveja, arviolta 20-30 %. 


Keski-Suomessa ohrien hehtopainot ovat todella alhaisia ja laatu heikkenee muiltakin osin. Lakoviljat ovat pääsääntöisesti itäneitä. Puintikosteudet ovat korkealla. Sato on määrällisesti heikko tai kohtuullinen. Osa viljasta ei ehdi valmistua. Eri arvioiden mukaan kasvustoista 15–35 % jää puimatta. Hometta on esiintynyt, lisäksi tähkäidäntää ja jälki-idäntää. Rypsin osalta tilanne on heikko eikä kaikki ei ehdi valmistua. 


Etelä-Pohjanmaalla kaurojen DON-pitoisuudet ovat kohonneet ja hehtopainot laskeneet. Ränsistymiä on havaittavissa. Puimatta jää arviolta 5–10 % kasvustoista. Pohjanmaan puolella puimatta jää rapsia sekä lakoontuneita kaura- ja ohrapeltoja.


Myös Keski-Pohjanmaalla on jonkin verran ränsistyneitä kasvustoja ja lakopaikoissa tähkäidäntää. Kauraa ja vehnää jäänee jonkin verran peltoon, arviolta noin 10 %. Ohrat saataneen pääsääntöisesti puitua, peltoon jää melko pieniä määriä. Viime viikolla puinnit eivät kunnolla edenneet etenkään alueen rannikko-osissa, sillä oli sumua ja ilmankosteus nousi 100 %. "Väkisin" saatiin puitua jonkin verran. Puintikosteudet ovat olleet 20-30 %. Hehtolitrapainot ovat korkeita niin ohralla kuin kaurallakin.


Pohjois-Pohjanmaalla sadon laatu heikkenee. Kasvustoissa on esiintynyt vielä verrattain vähän lakoontumista, tähkäidäntää, ränsistymistä ja punahomeita. Puimatta jää arviolta 2 %. 


Pohjois-Karjalassa puintisäät eivät ole suosineet. Ohra on hehtopainoltaan keskinkertaista ja kaura normaalia kevyempää. Kasvoistoissa esiintynyt lakoontumista, tähkäidäntää, ränsistymistä, punahomeita. Kasvustoja jää puimatta 15–20 %. 

Puituna 2 10
Puintien eteneminen, tilanne 2 10 2017 (ks  taulukko)

Lähde: VYR-puintiseurannan asiantuntijaraati  

Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa ja niiden pohjalta kirjoitettu uutisjuttu julkaistaan VYR sivuilla tiistaisin. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.