UUTISIA VILJAKETJUSTA

Hyvä esipuhdistus vähentää viljasadon toksiiniriskiä

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 28.9.2017

Viljan puintien viivästyminen kasvukauden myöhäisyyden ja sateiden takia lisää punahomeen riskiä. Erityisesti lakoviljassa ja sateiden ränsistyttämissä kasvustoissa punahomeen leviämisen vaara on suuri. Vaikka neuvot sadon laadun pelastamiseksi vähenevät koko ajan, on silti vielä keinoja käytettävissä punahomeen toksiiniriskin pienentämiseksi. Huolellisella kuivauksella, tehokkaalla esipuhdistuksella ja lajittelulla sadon laatua voidaan parantaa merkittävästi. Hometoksiinien pikamittaus kannattaa teettää, jotta saadaan selville viljaerien turvallisuus ja suositus jatkokäyttöön. Tähän mennessä viljan vastaanotossa elintarvikeraja-arvon ylityksiä on ollut selvästi viime vuotista vähemmän, mutta korjuun edetessä heikompilaatuisten erien määrä on kasvanut.

Luonnonvarakeskus Luken kehittämän punahomeen ennustemallin mukaan kauralla DON toksiiniriski on lisääntynyt sadonkorjuun viivästyessä. Korkean riskin alueita ovat myöhään kylvetyillä kauroilla Järvi-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Pirkanmaa), Kanta-Häme ja Kaakkois-Suomi. Hieman kohonnutta riskiä on aikaisin kylvetyillä kauralajikkeilla Uudellamaalla ja Järvi-Suomessa. Alhaisen riskin alueita aikaisilla lajikkeilla ja aikaisilla kylvöillä ovat Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa. Keskimyöhäisillä lajikkeilla alhaisen riskin alueita ovat myös Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa.

Ohralla DON toksiiniriski on alhainen lähes kaikilla viljan viljelyalueilla lukuun ottamatta myöhään kylvettyjä ohria. Myöhään kylvetyillä ohrilla hieman kohonnutta ja korkeaa riskiä on Järvi-Suomessa sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Aikaisin kylvetyillä kevätvehnillä hieman kohonnut ja korkea riski kohdistuvat Järvi- ja Kaakkois-Suomen alueille. Ennuste pohjautuu Ilmatieteen laitoksen toimittamiin kasvukauden aikaisiin lämpötila- ja suhteellisen kosteuden arvoihin aikavälillä 1.3. - 18.9.2017.  

Huomio viljan käsittelyyn

Nyt kun käsillä on pitkään odotettu poutajakso, puinteja kannattaa kuitenkin rytmittää niin, että kuormat saadaan ilman viivytyksiä kuivuriin. Puintikosteana kuormassa odottavissa viljoissa hometoksiinit voivat lisääntyä merkittävästi. Viljaa on siis kaikesta huolimatta parempi seisottaa mieluummin korjaamatta pellolla kuin puituna kuormassa, jos kuivauskapasiteetti on kortilla.

On tärkeää, että viljaerä kierrätetään kuivurissa huolellisesti alle 14 %:n kosteuteen niin, että kevyet jyvät, roskat, homepöly ja muut epäpuhtaudet lähtevät tehokkaasti pois. Sadon laatua voidaan merkittävästi parantaa myös lajittelulla ennen kaupan tai teollisuuden vastaanottoon viemistä tai käyttöä kotieläinten ruokinnassa. Korkeat toksiinipitoisuudet ovat yleensä kevyissä, punahomeen surkastuttamissa jyvissä. Mikäli vilja on laossa, kannattaa huonot kohdat puida erikseen, säilyttää erät erillään ja tehdä sadon toksiinien pikamittaus. Hyviä ja huonoja eriä ei kannata sekoittaa keskenään.

Viljan jyvien murskesäilöntä hapolla katkaisee hometoksiinien muodostumisen samaan tapaan kuin kuivaus. Jos sadossa on punahomeen toksiineita jo ehtinyt muodostua, ne eivät häviä tai tuhoudu murskesäilönnässä eli riski on samantapainen kuin kuivassa viljassa. Siksi hometoksiinien pikamittaus on niillekin suositeltavaa ennen säilöntää. Murskesäilöntää varten sato voidaan kuitenkin korjata aiemmin pellolta, mikä pienentää hometoksiinin riskien syntyä huonoissa korjuuolosuhteissa. 

Punahome ei välttämättä näy jyvissä ulospäin. Selviä tartunnan merkkejä ovat tummuneet jyvät ja lohenpunainen homekasvusto jyvien ulkopinnoilla. Näytteenotto viljaerästä on tehtävä huolellisesti. Koska punahomeet voivat esiintyä pesäkkeinä puidussa sadossa, on viljaerästä otettava riittävä määrä osanäytteitä ja sekoitettava ne huolellisesti näytteen edustavuuden varmistamiseksi. Viljassa, erityisesti ohrassa esiintyvä aniliininpunainen väri ei ole punahometta, vaan kasvin omaa, lajiketyypillistä antosyaani -väriainetta. 

Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Luonnonvarakeskus Luke, Eurofins Scientific Finland Oy, Suomen Viljava Oy, Västankvarnin koetila sekä teollisuuden ja kaupan viljan vastaanotto.

Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi; Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. +358 29 5326126, veli.hietaniemi a luke.fi; Mirja Kartio, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 534 5510, mirja.kartio a evira.fi; Elina Sieviläinen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 848 6094, elina.sievilainen a evira.fi 

Ohjeet edustavaan viljan näytteenottoon ja hometoksiinien hallintaan: www.vyr.fi/fin/viljelytietoa/huoneentaulut/suomeksi/