UUTISIA VILJAKETJUSTA

Viljelijäseminaari 2018

VYR:n perinteinen viljelijäseminaari järjestettiin Hämeenlinnassa 13.2.2018. Mukana oli kolmisen sataa eturivin viljelijää ja alan ammattilaista. Tapetilla oli muun muassa kasvintuotannon kilpailukyky ja markkinanäkymät.

Seminaaria pystyi seuraamaan myös etänä ja mukana oli parhaimmillaan 70 etäosallistujaa. Puheenvuorot ovat nyt katsottavissa YouTubesta.

Alla lyhyet tiivistelmät päivän esityksistä sekä linkit, joista esitykset voi katsoa videolta kokonaisuudessaan. 

Uuden CAP:in linjaukset 
Ahti Hirvonen, MMM 

EU-koordinaattori ja neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi valmistella olevan uuden CAP:in eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivoista. Rahoitus on suurin, vielä avoinna oleva kysymys. Iso-Britannian EU-eron myötä myös maatalousbudjetti pienenee. Yleinen tavoite yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja jäsenmaiden aikaisempaa suuremmasta päätäntävallasta on saanut kannatusta. Suomen yhtenä tavoitteena on tuotannon jatkuminen koko EU:n alueella. Haastaviin luonnonoloihin ja korkeisiin kustannuksiin tarvitaan kompensaatiota sekä sopivia välineitä ja joustoa.
Katso Hirvosen esitys

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa?
Kyösti Arovuori, PTT  

PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuoren mukaan Suomen maatalous pärjää mainettaan paremmin. Markkinat ovat integroituneet ja markkinasignaalit tulevat maailmalta. Kotimarkkinat kuitenkin pyörivät pääsääntöisesti kotimaisella tuotannolla, vaikka myös tuontipaine on kovaa. Suomen kovimmat kilpailijat tulevat lähialueilta. Itämeren alueella on tehokkaita ja nousevia maita. Suomi ei kuulu näistä kumpaakaan ryhmään. 
Katso Arovuoren esitys, osa 1 Katso Arovuoren esitys, osa 2

Kasvinviljelytilan riskienhallinta 
Janne Mäkikalli, OP 

OP:n maa- ja metsätalouspuolen yksikönpäällikkö Janne Mäkikalli painotti puheenvuorossaan hallittujen ja harkittujen investointien merkitystä kasvinviljelytilan riskienhallinnassa. Koneiden yhteiskäyttö ja urakoinnin hyödyntäminen ovat varteenotettavia vaihtoehtoja konekannan uudistamiselle. Tilan todellista kustannus- ja tuottavuuskehitystä on tärkeää seurata. Maatalousyrityksen toiminnan selkeä visio helpottaa myös investointien jaksottamista. Tämänhetkisillä pellon hinnoilla tilan peltopinta-alan kasvattamista tulee harkita tarkoin. 
Katso Mäkikallin esitys 

Katsaus vilja- ja öljykasvimarkkinoihin 
Sam Tallberg, Avena Nordic Grain 

Avenan trade manager Sam Tallberg kertoi, että viime syksy oli ristiriitainen. Suomessa sato oli pieni, maailmalla ei. Leipävehnää ei liikene Suomesta vientiin, rehuviljojakin vain pieniä määriä. Kotimaan hinnat ovatkin voimakkaassa nousussa vientimarkkinaan nähden. Maailmalla tapahtuu aina. Tallberg listasikin asioista, joita vilja- ja öljykasvimarkkinoilla kannattaa seurata. Baltian vaikutus kasvaa edelleen, sillä siellä sadot olleet lähes jatkuvassa kasvussa.
Katso Tallbergin esitys

Miten kannattavuutta kasvinviljelytilalle?
Mika Lehtinen, viljelijä 

Viljelijä Mika Lehtinen Kemiönsaarelta on onnistunut parantamaan tilansa kannattavuutta. Lehtinen painottikin, että se mitä tehdään, tehdään aina mahdollisimman hyvin. Tilalla investoidaan tuotantoresurssiin eli maahan salaojitusten keinoin. Uusien lohkojen kasvukunnosta huolehditaan muun muassa kalkituksella. Lehtinen painotti myös sopimustuotannon, hintakiinnitysten sekä tuotantopanosten ostojen ajankohdan merkitystä. Lisäksi hän kehotti tiloja liittymään Luken ilmaiseen kannattavuuskirjanpitoon – se on Lehtisen mukaan maatalouden ilmainen ämpäri! 
Katso Lehtisen esitys

Kotimaisen valkuaistuotannon näkymät
Tarmo Kajander, Hankkija 

Vilja- ja raaka-ainekaupan johtaja Tarmo Kajander Hankkijalta kertoi, että Suomen rehuntuotanto on yhä riippuvainen tuontivalkuaisesta. Kotimaisen valkuaisen eteen on kuitenkin viime vuosina tehty paljon töitä. Valkuaiskasvien viljelyssä niin maatila- kuin teollisessa käytössä onkin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kirittävää on kuitenkin yhä. Vaikka myös valkuaisen hinta määräytyy suurelta osin kansainvälisten markkinoiden mukaan, tukee Suomen tuontitilanne valkuaisten hintaa kotimaassa. Tänä keväänä haasteena on heikko siementilanne sekä kasvinsuojelutoimenpiteiden kielto EFA-alalla, mikä hankaloittaa lähinnä herneen tuotantoa. 
Katso Kajanderin esitys

Viljan laatu käyttäjän näkökulmasta 
Heikki Saarinen, Helsingin Mylly 

Tuotantojohtaja Heikki Saarinen Helsingin Myllyltä havainnollisti, ettei alhaisemman sakoluvun vehnän sekoittaminen korkeamman sakoluvun eriin ole ongelmatonta. Saarinen myllärin näkemyksestä myös muita viljan laatuun liittyviä seikkoja. Suomalaisen kauran viennissä ongelmana on lajikekirjon runsaus. Esimerkiksi Ruotsista on mahdollista saada lajikepuhdasta tavaraa, Suomesta ei. Saarinen painotti myös markkinoinnin merkitystä viennissä. Ei riitä, että tuotetaan hyvää tavaraa, vaan myös markkinoinnin eteen tulee tehdä töitä. 
Katso Saarisen esitys

Rakennekalkki – ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin
Anne-Mari Aurola, Nordkalk 

Tuotekehityspäällikkö Anne-Mari Aurola kertoi, että rakennekalkituksella on todettu olevan yksiselitteisen positiivinen vaikutus savimaan kemiaan, biologiaan sekä fysikaalisiin ominaisuuksiin. Rakennekalkitus parantaa maiden rakennetta, vähentää sameutta ja kokonaisfosforia. Rakennekalkki tulee levittää kesällä kesannolle tai syksyllä sänkeen. Jos pellot ovat kovin märkiä tai jos salaojitus ei ole kunnossa, kannattaa rakennekalkitus kuitenkin siirtää seuraavaan vuoteen. 
Katso Aurolan esitys